Suomalaiset ovat kehittäneet saunan, mutta saksalaisen kulttuurin maissa siitä on jalostettu salonkikelpoinen virkistys- ja puhdistautumisinstituutio. Hötkyilyä ei katsota hyvällä, vaan kylpemiseen suositellaan käytettäväksi paljon aikaa ja tiettyä järjestystä, että ruumis ja sielu puhdistautuisivat arkisen taivalluksen rasituksista.
Ensimmäinen kohta, missä suomalainen voi haksahtaa valitsemaan väärin on kylpyläpalveluiden valinta. Oletuksena nimittäin hintaan kuuluu vain suihku ja uinti. Esimerkkikylpylässämme (Kitzbühel/Itävalta) tuplamaksusta saa saunaosaston myös käyttöönsä. Siinä suomalainen jo ihmettelee, että jopas on saunalla hintaa, mutta saunaosasto ei olekaan mikä tahansa hikikoppi. Kun vaatteet on saatu pukukaappiin tepsuttelee suomalainen hotellista napattu pyyhe käpälissään saunaosastolle, ja huomaa että omaa pyyhettä ei olisi tarvitukaan, vaan hyväntuulinen herrasmies (tästä eteenpäin saunamajuri) toivottaa saunojan tervetulleeksi ja antaa hänelle ison pyyhkeen ja pikkupyyhkeen. Tästä siis muodostuu osa maksua.
Pyyhenippu käsissään suomalainen katselee ympäri saunaosaston vilvoittelutiloja, ja huomaa että paikalliset Helgat ja Helmutit hengailevat (kirjaimellisesti) sulassa sovussa ilman sen kummempia estoja joko pyyhe päällä tai ilman (yleensä ilman) samoilla penkeillä vilvoittelemassa saunakeikkojen välillä. Tämähän on kuin teekkarisaunassa, mutta ilman teekkareita. Vilvoittelutilassa on penkkejä, kauniisti muurattuja luonnonkivitilanjakajia, suihkulähde ja linnunlauluambienttia. Vähän toista kuin kotona. Saunavalikoimakin on vakuuttava: turkkilainen sauna, kosteasauna, perinteinen suomalainen sauna, biosauna ja ekstrabonuksena mini-saunan kokoinen high-tech infrapunakaappi.
Ensin kuitenkin kannattaa katsoa saunomisohjeet seinältä. Seinällä on kehystettynä yli 20-kohtainen ohjetaulu siitä missä kohtaan mennään suihkuun, saunaan, vilvoittelemaan, suihkuun, uimaan, juomaan… Suomalainen päättää tässä kohtaa käyttää omaa järkeä, mutta pidättäytyy menemästä kossupullon kanssa saunaan, heittämästä selkänahkaa kärventäviä pikalöylyjä ja ottamasta juoksukilpailua uima-altaaseen. Yritetään nyt olla sitten kohteliaita.
Ensiksi suihkuun ja sitten saunaan. Ruosteisella saksan taidolla voi ymmärtää, että löylyä ei saa itse heittää, vaan saunamajuri tulee puolen tunnein välein tekemään sen puolestasi. Lisäksi mikään ruumiinosa ei saa koskettaa lauteita, vaan pikkupyyhe pitää levittää lauteille niin että itse mahtuu sen päälle. Suomalaiselle käy säkä, nimittäin klo 19.00:n löylyt ovatkin poikkeuksellisesti Fruchtaufguss eli jotain tekemistä hedelmien kanssa. Pari minuuttia ennen löylyjä sauna täytyy odottavista kylpijöistä, joiden perässä tulee saunamajuri ja avustaja. Avustajalla on mukanaan tarjottimella cocktail-tikkuja joissa on hedelmäpaloja. Saunamajuri alkaa kaataa löylyvettä hiljalleen kiukaalle, ja kas kummaa ilmoille leviää hedelmäntuoksuiset löylyt. Samaan aikaan hedelmätarjotin laitetaan kiertämään ja siitä saa jokainen ottaa hedelmätikun ja napostella viinirypäleitä, ananaksia ym. samaan aikaan kun saunamajuri aloittaa suomalaisen silmään vekkulin shown. Hän ottaa pyyhkeen ja alkaa ensin pyörittää sitä päänsä päällä, joka saa lämpimän hedelmäilman kiertämään mukavasti saunassa. Tätä seuraa monimuotoisia pyyhkeenlöyhytyskuvioita, jotka saavat suomalaisen hien virtaamaan pitkin selkää suurina noroina. Lopuksi saunamajuri heittää jämäkät loppulöylyt, joka painaa veljeskansamme tiukkaan muna-asentoon. Saunasta ulos kävellessä olo on todella rento ja hedelmäisen raikas.
Tämän jälkeen käydään suihkussa ja sitten uikkarit jalkaan ja uimaan. Uima-altaat on jaettu ns. normaalialtaaseen ja kylpyläaltaaseen. Normaalialtaassa kuntouimarit pistelevät matkauintia ja muksut leikkivät. Kylpyläpuolella mammat vetävät omaa vesijumppaansa. Suomalainen polskuttelee trooppisen lämpimässä kylpyläallasvedessä kunnes huomaa vesiliukumäet (ahaa, sitä siis Wasserrutsche tarkoittaa). Monen vauhdikkaan laskun jälkeen vielä pieni lenkki normaalialtaassa ja sitten takaisin saunaosastolle ja uikkarit pois.
Nyt suomalainen tutustuu tarkemmin osaston tarjontaan. Löytyy useampaa kylmävesiallasta, polttavan kuuma kahluuallas, lepäilyalueita joissa on lehtiä ja telkkari ja terveysvettä liruttava lähde. Suihkun kautta mennään turkkilaiseen saunaan, mutta täälläpä taas ei käytetä laudepyyhettä.. ehkä siksi, että täällä penkit ovat kaakeloituja, kun muissa sanoissa ne ovat puuta. Logista Mr. Spökö. Turkkilainen sauna on koristeltu värituikuin, seinillä on vesipiippuja ja arabialaisia kippoja ja ovessa on lasimaalaus. Kyllä taas Nokian Edenin turkkilaisen saunan valkoinen kaakeli ja naisten ja miesten puolen erottavat teräsputket jäävät kakkoseksi.
Tämän jälkeen saunaosaston infrapunakaappi herättää suomalaisen insinöörimäisen mielenlaadun. Saksankieliset ohjeet ovat moniselkoiset, mutta onneksi saunamajuri näyttää miten pömpeli lähtee päälle. Hän lorauttaa lisäksi eukalyptustippoja pieneen haihdutuskippoon ja laittaa luontoääniambientin päälle. Kopin sisällä on 5 infrapunavaloputkea, jotka pukkaavat lämpöä kämppään. Katossa on spotti, jonka eteen voi laittaa erivärisiä kalvoja edistämään väriterapian mukaisten ongelma-alueittesi paranemista. Ohjeet väittävät päivittäisen pömpelin käytön parantavan tauteja nuhasta reumaan. Suomalainen ei tunne 10 minuutin päästä kuin lievää hämmennystä ja päättää vetäytyä viimeistelemään saunakierroksen biosaunaan. Biosaunassa ei heitetä löylyä, vaan köllötellään kuivahkossa miellyttävänlämpimässä ilmassa tasaisesti vaihtuvien värivalojen alla. Tämän jälkeen olo alkaa olla jo aika saunotettu ja suihkun jälkeen on aika lähteä hotellille iltaoluselle.
Kokonaisarvosanaksi suomalainen antaa tälle hienostuneelle saunomiselle 9+. Parasta hommassa on se että koko seurakunta voi olla samalla saunaosastolla, eikä tarvitse sopia toisen puolikkaansa kanssa, että milloin tavataan altaalla. Saunomisten jälkeen olo on todella miellyttävä raukea ja varmasti puhdas.
Archives
