blog.starwreck.com

Lauantaina 16.12.2006 Keisari valtaa YO-Talon Tampereella. Tällöin järjestetään maailmanhistorian ensimmäinen Star Wreck coni, lisänimeltään Pirk Jugend.

Koska kaikki osaavat odottaa Wreckiohjelmaa, niin ajateltiin järjestää jotain aivan muuta. Luvassa on siis paneelikeskustelu aiheesta “Suomalaisen elokuvan tulevaisuus”.

Tulevaisuutta juonivat elokuvaohjaajat AJ Annila (Jadesoturi), Jalmari Helander (Rare Exports), Tommi Lepola (Kohtalon Kirja) ja Timo Vuorensola (Star Wreck).

Jos haluaa tietää mitä kotimaiselta elokuvalta kannattaa odottaa seuraavan kymmenen vuoden sisään, niin tätä porukkaa kannattaa kuunnella. AJ Annila teki juuri historiaa Jadesoturilla. Jalmari Helander on ohjannut lyhytelokuvien lisäksi monia tuttuja mainoksia. Tommi Lepola ja Tero Molin työstävät kauhuelokuvaa Everdark, jonka tuottaa kauhuikoni Brian Yuzna.

Yleisön pyynnöstä liput ovat 5 euroa ja olosuhteiden pakosta ikäraja on K-18. Ikärajasta pahoittelut nuoremmille faneille, mutta emme onnistuneet löytämään laista porsaanreikää. Vanhempien iloksi tilaisuudessa onkin sitten anniskeluoikeudet.

Lisää infoa löytyy boardin puolelta. Kartta löytyy klikkaamalla tästä.

Käykääpä katsomassa videoklipit Imperial Editionin extroista!

Levylle päätyi loppuviimeksi viitisen tuntia extroja. Oma suosikki on Definitive Insideout, joka antaa kaunistelemattoman kuvan kuluneesta seitsemästä vuodesta. Promosivulta löytyy valitut pätkät kaikista extroista poistetuista kohtauksista dokkareihin, mutta ei kuitenkaan pätkiä kaikista kohtauksista, että levyllekin riittää uutta nähtävää.

Videot voi myöskin ladata Quicktime-muodossa tai liittää flash-playerillä vaikkapa omaan blogiin. Imperial Edition videot löytyvät tällä hetkellä helpoiten niiden omalta Revver-saitilta. Moinen toiminta ei ole pelkästään sallittua, vaan myöskin toivottavaa.

Loppurutistus on ohi. Hengissä selvittiin, mutta hieman väsyttää. Samuli veti jälleen pohjat ja teki töitä noin kolme vuorokautta nukkumatta. Me muut päästiin vähemmällä.

Tarkempaa tilitystä on tiedossa myöhemmin.

Toimistolle on kasattu tarpeeksi kofeiinipitoisia juomia tappamaan pieni elefantti ja nyt käymme Imperial Editionin loppuviilausten kimppuun. Jos viikonloppuna näette jonkun energialaisen jossain päin Suomea, näette luultavastikin harhoja. Tuskinpa tässä moneksikaan tunniksi toimistolta poistutaan. Nähdään sitten, kun DVD, leffa, dokkarit ja lisämateriaalit ovat puunattu huippuunsa ja kiiltelevät aamuauringossa.

Olemme täällä katselleet levylle tulevia dokkareita ja sen verran pitää kehua, että tällaisia extroja ei kyllä muilta levyiltä kaupasta löydy. Pituutta on, mutta se nyt ei ole mitään uutta. Sen sijaan sisältö vaihtelee asiallisesta hauskaan ja selkääntaputtelua ei löydy kuin Esson baarista. Omia suosikkejani on raaka ja sensuroimaton videomateriaali Timosta repimässä Dwarfin maskeja päästään voiveitsellä. Nostaa myöskin kummasti työmotivaatiota nähdä, kuinka kamala loppurutistus toissakesäinen olikaan…

Tuli taas kansanedustaja Kasvin ansiokasta blogia lueskellessa mietittyä maailmaa. Nykyään pitäisi pelätä terroristeja, huumeidenkäyttäjiä ja pedofiilejä. Niitä pitäisi myöskin pelätä niin paljon, että antaisi ilomielin kaventaa kansalaisoikeuksiaan.

Ei minua pelota. Ei ainakaan tarpeeksi.

Eihän siitä ole kuin parikymmentä vuotta, kun itsemurhapommittajien sijasta pelättiin, että suurvallat alkavat nakella ohjuksia toistensa niskaan ja siihen loppuu koko ihmiskunnan taru luomakunnan kruununa. Tietysti olin tuolloin vasta pikku naskali, mutta ydinsotaa minä pelkäsin. Enkä edes aivan turhaan.

Lapsuudesta muistuttamaan sopii pätkä Brittiläisestä tv-elokuvasta Threads, vuodelta 1984. Kyseessä on dokumenttityylinen elokuva siitä, millainen ydinsota oikeasti olisi:

Edit: Lisätään vielä, että Threadsin saa esimerkiksi Play.comista, eikä maksa kuin yhdeksän euroa.

Kannattaa muistaa, että maailman suurin ydinasevalta järjestää vaalit tulevalla viikolla. Onneksi kansa voi vaikuttaa, sillä kiitos uuden tekniikan, ne jotka osaavat hakkeroida äänestyskoneet voivat äänestää niin monta kertaa kuin haluavat. Tai no, riittää kun lukee tämän sivun ohjeet.

Jokohan nyt pitäisi pelätä?

Talvi tuli kaupunkiin. Elisaamun jälkeen Tampereella on satanut parisenkymmentä senttiä lunta. Bussit ovat myöhässä ja ihmiset puhuvat toisilleen tavallista enemmän. Kaupassa kassaneiti jää juttelemaan ja bussipysäkillä ei katsota hassusti, vaikka kiroilisikin säätä vierustoverille. Jopa paloautoon kiinnitetään huomiota, vaikka yleensä kaikki tuntuvat aktiivisesti pyrkivän olemaan huomaamatta hälytysajoneuvoja.

Parhaan kommentin säästä lausui kuitenkin eilen mies, joka poistui kaverinsa kanssa baarista sen näköisenä, että sinne oli menty jo hyvissä ajoin aamulla. Ovella tämä huudahti suureen ääneen “Kuinka monta viikkoa me oikeen oltiin tuolla?”.

Helsingin Sanomat kertoo myöskin, että Timo Rautiainen & Trio Niskalaukaus lopettaa virallisesti - tähän saakkahan yhtye on ollut vain “pitkällä tauolla”. Vaikka jokainen levy löytyy ja keikoilla on tullut käytyä pahimmillaan kahdesti viikossa (myönnetään, se oli erikoistapaus), niin ei uutinen suuremmin sureta. Maailmanloppubiiseistä siirryttiin eteenpäin juuri ennen kuin aiheet oli täysin kaluttu ja sen jälkeistä kamasta voinee sanoa, että vaikka YUP onkin varsin mainio yhtye, niin kyllä yksi kappale tähän maahan riittää.

Mutta tänään on hyvä päivä lainata hieman sanoituksia:

mutta nyt tuli kunnon talvi
lumi hohtaa kuin ennen vanhaan
henki hyytyy patsahiksi
kylmä painaa polttojäljen

tämä ilma on varma merkki
se on merkki nousta pystyyn
ottaa esiin suunnitelma
ja viedä se loppuun asti

Sopii hyvin tunnelmaan, kun kurkistaa toimiston takaovesta ulos.