Avaruus Suomessa

December 19th, 2006 by Timo Vuorensola

avaruussuomessa.jpg”Eräänä kauniina päivänä Aksu otti esiin oman kaukoputkensa. Aksu asetti sen takapihalle, omalle telineelleen osoittamaan kohti taivaita. Mitä sieltä tänään löytyisikään?

”’Oletpas hiivatun rumanlainen, sulla on neljätoista jalkaa enemmän kuin mulla. Mistä te kaikki tulitte? Oletteko te täältä kotoisin? Kasvaako sisällänne lisää itsenne kaltaisia?’”

Kaupat ovat sulkeneet ovensa ja Porin kaupunki hiljenee kohti tiistai-iltaa. Raskaat kengät loiskahtelevat pihan lätäkössä, rapun ovi narahtaa ja märkä hahmo astuu laimeanvihreään 50-lukulauseen kerrostaloaulaan. Rähmäisestä peilistä näkyy väsyneen näköinen, tukevanpuoleinen tihrusilmäinen mies trenssitakissa, iso salkku kädessä roikkuen.

Kolmannen kerroksen ovikello päräyttää ilmoille nuupahtaneen rikkinäisen melodiansa – patterit olisi vaihdettava, mies tuumii. Hetken kuluttua ovisilmässä häviähtää varjo ja ovi avataan. Eteiskäytävällä seisoo keski-ikäinen, laiha ja viiksekäs mies elämän kolhut kasvojen urista hohkaen – pukeutuneena kiiltävään punaiseen ihonmyötäiseen pukuun, raskaat kuulokkeet kaulallaan. Vieras kutsutaan sisälle hieman paheksuvan murahduksen saattelemana. Muut ovat selväsit jo tulleet. Olohuoneesta kuuluu erikoista piippausta ja vaimeaa musiikkia vuotavien kuulokkeiden läpi.

Mies laskee laukkunsa kuraiselle eteisen matolle, hilseilevää seinää vasten nojaamaan. Hän asettelee trenssitakkinsa muiden samanlaisten joukkoon naulakkoon ja ottaa nuhjuiset puvunhousunsa pois. Kengät hän vie kuivumaan WC:n puolelle, ja pysähtyy kokovartalopeilin äärelle. Hopeinen kokopuku on menettämässä kiillettään – avaruuspölyä, kuten hän sitä kutsuu – ja punainen salama, joka kulkee rintakehän poikki, on halkeillut ja irtoilee pieninä kaistaleina. Hän panee ohimennen merkille keränneensä taas muutaman kilon lisää, mutta tilanne on ollut pelastamaton jo kauemmin. Parit kaljun yli valuvat haituvat hän suorii oikoselleen, ja astuu salkkuineen olohuoneeseen.

Kolme muuta miestä, jokainen avaruusmiehiksi pukeutuneena – Antero ei ole vieläkään luopunut typeristä ’tuntosarvistaan’ – istuu levypinojen keskellä, älppäreitä käsissään pyöritellen. Mies istuu heidän seuraansa ja kaivaa varovaisesti oman levypinkkansa esille salkustaan. Fredi, Kikka, Hector… Muut katselevat kiinnostuneina kokoelmaa, eräisiin levyihin tartutaan hanakammin ja ihastellaan.

Ilta kuluu musiikkia kuunnellessa. Tavallaan kenelläkään ei ole hauskaa, tavallaan jokainen nauttii olostaan. Lopulta päädytään kahden levysoittimen äärelle, lyödään piuhat kiinni stereoihin ja painetaan PLAY ja REC –näppäimiä. Yhdeksänkymmenen minuutin hopeasilattu kasetti alkaa pyöriä ja ensimmäinen levy laskeutuu lautaselle.

”Nyt se tulloo, Halleyn komeetta se onko?
Nyt se tulloo, Halleyn komeetta se onko?
Nyt se tulloo, Halleyn komeetta se onko?
Nyt se tulloo, Halleyn komeetta se onko?”

”Onko, onko, onko, onko,
Halleyn komeetta se onko?”

Vietimme erikoisia hetkiä Älymystön kanssa viikon kuluessa. Olimme linnottautuneet biisejä tekemään maaseudulle, herra Haapasen kotitaloon Kihniöön, jonne hän on kasaillut kaikessa hiljaisuudessaan pientä studiontapaista saunarakennukseen. Bandcampit koostuvat pääasiassa siitä, että ladataan auto täyteen Älymystöä ja mhdollisesti jäsenten naisystäviä (joita, sivumennen sanoen, on enemmän kuin bändiläisiä!) ja päräytetään kaljakaupan kautta pariksi päiväksi böndelle. Työskentely taas koostuu suurilta osin lojumisesta ja Aku Ankkojen tarkasta tavaamisesta, kunnes viiden tunnin muhimisen, safkaamisen ja kaljankittauksen jälkeen yhtäkkiä revitetään kaksi tuntia ankaraa industrialia nauhalle. Rentouttavaa!

Blogientryn alussa kelluva tarina ei kuitenkaan liity Älymystöön – ainakaan vielä viiteentoista vuoteen – vaan oletuksille rakentamamme syntytarina ilmiölle, jota meidän on hyvin vaikea ymmärtää. Kyseessä on kokoelma, joka kantaa ylpeänä mustavalkokopioiduissa kansissaan nimeä Avaruus Suomessa – tieteismusiikin salainen antologia 2020-1959. Tekijöiksi ilmoittautuvat professorit Roland Fender ja Mrgatron Holaris, ja Sosialistisen Jupiterin yliopiston äänenlaitos.

”Pari vuotta sitten tietokoneella pystyttiin mallintamaan kärpäsen aivot, periaatteessa vuonna 2020 hiiren aivot, vuonna 2040 ihmisen aivot, vuonna 2060 kaikkien ihmisten aivot yhtä aikaa. Ihmisen päivät sellaisena kun me olemme ne oppineet tuntemaan ovat kyllä luetut.”

Tämä levy tupsahti toimistollemme jonkun lähettämänä, vieläpä muistaakseni niin, että kirje oli osoitettu minulle. Joka tapauksessa kaivoin ensisilmäyksellä vaatimattoman näköisen plätyn kouraanija se jäikin sitten homehtumaan koneen vierelle kun en saanut irroitettua itsestäni sen vertaa että olisin sitä kuunnellut. Tilanne kuitenkin muuttui kun muuan iltapäivänä poikani Juliuksen kanssa päätin istua alas ja testata levyä hetken.

Tuntia myöhemmin olo oli kovin outo. Olin kuunnellut ihmeellisten puheenpätkien täplittämän yhteenmiksatun levyllisen suomalaista tieteisfiktio-aiheista musiikkia – covereita, huumoribiisejä, vanhoja iskelmiä, rokkia ja elektroa noin 50 vuoden ajalta. Ja olin kovin oudolla tavalla vakuuttunut.

Myöhemmin sitten pakkopuskin levyn armotta kaljalla marinoidulle bändillemme, kun päivän työt oli tehty ja viskiä ja saunaa tullut nautittua toinenkin tunti. Kuuntelimme sen ja vaikutelma oli sama: tämä saattaa olla yksiä oudoimpia levyjä, mitä on vähään aikaan tullut kuultua, ja älymystöläisiltä tuo todellakin on isosti sanottu.

Jos tekijänoikeussäädökset antaisivat periksi, tässä olisi nyt linkki jota klikkaamalla voisitte ladata ja todeta itse saman. Nyt sitä ei ole. Joka tapauksessa, jos joku tätä lukevista tietää mistä on kysymys, tai on kenties vastuussa kokoelman lähettämisestä – kertokaa ihmeessä! Teillä on nyt faneja!

”Kun katson tähteen loistavaan niin silloin tiedän sen,
niin pienen pieni päällä maa on sentään ihminen.
Kun meistä kerran vain muisto jää tähdet kirkkaina kimmeltää,
ne nähneet on kun syntyi maa, ne nähdä loppumme saa.”

  • Facebook
  • Twitter
  • Digg
  • Reddit
  • MySpace
  • Tumblr
  • del.icio.us

17 Responses to “Avaruus Suomessa”

  1. Hieno, pieteetillä ja vailla ironiaa (näin toivon) koostettu kokoelma. Olen vakavasti sitä mieltä, että tuo on hienointa, mitä olen hetkeen kuullut. Korjaan: kokenut.

    Ja kuten asiaan kuuluu, Google sanoo aiheesta näin:
    Your search – “avaruus suomessa” – did not match any documents.

    Salainen antologia. Kaunista.

  2. Rigi says:

    Tämä oli muuten kerrassaan nerokasta kamaa, nyt kun joulun kotireissulla ehti kuuntelemaan.

  3. Mike says:

    Minulle salakuljetettiin tämä antologia. Olen sen nyt pariin otteeseen kuunnellut. Viimeinkin ymmärrän kaiken.

  4. Megatron says:

    Kiitos,

    satuin tälle sivulle ja olen kovasti liikuttunut lukemastani. Minä ja Prof. Roland Fender olemme toki olleetkin kokoelmastamme ylpeitä, ja keränneet salaa materiaalia jatko-osaan samalla kun levykaupoissa nuohoamme. Kaikki ei ollutkaan turhaa, emmekä sittenkään ole täällä yksin.

    Mgtrn

  5. Vaan meitä Energialaisia kiinostaisi suuresti tietää, kenen biisi on tämä loppupuolelta löytyvä kotimainen iskelmä. Tämä “Kun katson tähteen loistavaan, silloin tiedän sen, niin pienen pieni täällä on sentään ihminen…”.

    Kyseinen biisi on päätynyt soittoääneksi jo sekä Aten että allekirjoittaneen puhelimiin.

  6. Toinen, mitä lukuisat ystäväni tiedustelevat on, olisiko levyä mahdollista saada tilattua jostain? Jos, kertoilehan!

  7. Megatron says:

    juku, se oli seiskatuumainen 50-luvulta, testikappale mahdollisesti, jonka keskiössä ei lukenut mitään varsinaisia tietoja ja nyt se on ollut pitkään hukassa. aikeissa on ollut ottaa yhteyttä ylen arkistoihin, jotta asia vihdoin selviäisi – taitaa olla aika toimia. mä tiedän vain, miten kokoelman alkuperäisen kopion voi tilata, onnettoman halvalla ja suoraan tehtaalta, sillä emme kerää voittoa totuudesta: anna, hyvä timo, lukuisille ystävillesi salainen osoite maria and the robots (yhteen) ät geemail punkt kom. 50 miljardia nopeinta saa vaikka itsetehtyjä tarroja.

  8. Aivan loistavaa! Tämä tieto on välitetty eteenpäin!

    Mitä tulee mainittuun kappaleeseen, jos ikuna saat selville sen alkuperän, kirjoittelehan! Ja jos seuraava AVARUUS SUOMESSA ikinä syntyy ja päätyy saataville, kirjoitathan pikimmiten tänne tai minulle suoraan (timo.vuorensola@starwreck.com) niin osaan ohjata ilouutisen mahdollisiman laajaan tietoisuuteen.

    Sivumennen sanoen, erinomaisesti nimetyn levyn otsikosta on tullut ystäväpiirissäni pienimuotoinen legenda. AVARUUS SUOMESSA -sanapari kuuluu ilmeisimmin sanaluokkaan ‘massiivi’, joka tarkoittaa, että se tulee lausua hieman voimakkaammalla äänellä tai kirjoittaa kokonaan isoilla kirjaimilla. Se toimii erinomaisena keskustelunaloittajana, lopettajana tai tyhjien hetkien täyttäjänä.

    Timo.

  9. Kyseessähän on Jules Sylvainin v. -27 säveltämä ja Sven-Olof Sandbergin sanoittama kappale Vintergatan, jonka maestro Reino “Repe” Helismaa käänsi suomeksi nokkelasti nimellä Linnunrata. Avaruus Suomessa-kokoelmalla oleva kappale on ilmeisesti Laila Halmeen levytys vuodelta -60 (äänitetty Ylen levystön mukaan 15.2., eli arvon Megatronin arvio 50-luvusta ei mennyt kuin muutamalla viikolla pieleen), minkä lisäksi biisin on esittänyt mm. itse Tapio Rautalapio -64.
    Aivan erityisen kiehtovaa on kuitenkin se, että kappaleesta on olemassa myös tuntemattoman suomentajan käännös, joka on levytetty heti tuoreeltaan ei vain kerran, vaan kahdesti: John Ekberg Polyphonille ja Theo Weissman Homocordille, molemmat v. -29. Näiden käsiinsä saaminen voisi olla mielenkiintoista…
    This Public Service Announcement was brought to you by Antti “Wikipedia” Hukkanen. ^_^;

  10. Megatron says:

    Kiitos Sinulle Antti. Olet nostanut asteroidin sydämmeltäni. Korva-arviomme 1959 ei liennyt naurettava, sillä levytystä lienee suunniteltu jo kyseisenä vuonna (siitä x-luku 2020-1959). Ystävälliset tilaajat ovatkin jo kääntyneet SF Rediscoveryn puoleen, jolloin pätee, että sitä saa mitä tilaa.

  11. Noora says:

    Heh, tänään tästä mainioista ja riemukkaasta levystä nautittuani etsin lisää tietoa netistä ja päädyin tänne. Mikekin näköjään on levyn löytänyt, just kun mun piti alkaa sitä kavereille levittämään ;)

  12. Noora says:

    Niin ja piti vielä sanomani, että pitkästä aikaa lähdin erityisesti vinkin perusteella levyä hakemaan kaupungilta, satavaa räntää ja kissoja ja koiria uhmaten. Ja oli sen arvoista. En olekaan ostanut levyä sitten vuosiin. Ihan parhautta! Lisää tällaista! :)

  13. Hienoa kuulla että lisää uusia kuulijoita kokoelmalle löytyy!

  14. Noora says:

    Hienoa kuulla että on jo vanhojakin! :)

  15. Kahis says:

    Sain oman kappaleeni ilman kotieläimiä, mutta se on silti huikeuden lieriö, joka saa kunniasijan levyhyllyssäni. Nooran (ja monien ikäisteni) tavoin olen jättänyt parhaat levyjenostoajat taakseni, mutta Fender & Holaris mursivat jään.

    Onnea ja kiitoksia Jupiterin sosialisteille ja sosialistien Juperille,

  16. Roland Fender says:

    Maapallo pyörii radallaan ja musta aurinko nousee!! Avaruus suomessa levystä olemassa tuota pikaa myös ns. indexeillä varusteltu versio. Asiakas ei halunnut kuunnella (?) Kikan Sukkula Venukseen-tsipaletta. nyt hän voi sen halutessaan olla kuuntelematta.
    t Roland Fender

  17. Jumankauta,
    Spotifysta löytyi Tapio Rautavaaran versiointi Linnunradasta. Lailan version svengaa enemmän, mutta Tapsa on parasta ikinä: http://open.spotify.com/track/2Fwn80G21PTPC0mg2jRbKJ

Leave a Reply