Star WreckIron SkyCommunityVideosStore

CMX: Talvikuningas

>>Arvostelut, General, Music, Scifi, Video | September 6th, 2007 @ 23:01 | by Timo Vuorensola

(This entry is in Finnish, and talks about a science fiction –themed album by a Finnish band, CMX, called “Talvikuningas”. You can download the album for 12,50€ from this address.)

Blogissamme on harvemmin levyarvosteluja, mutta kotimaista tieteismusiikkia arvostelemme aina kun sitä jostain vastaan putkahtaa. Tässäpä pari sanaan CMX:n uutukaisesta, Talvikuninkaasta.

”Taivas alkaa punertaa, se tietää mitä odottaa
kun telakointiasemilla hehkuu keulat alusten.
Ne lepäävät kuin haavoittuneet eläimet, niin väsyneet,
niin herää kaupunki saarrettu aamuun päivänsä viimeiseen.”

Jos albumi alkaa näillä sanoilla, se ei voi olla kokonaan paha. Ja miksi olisikaan, onhan kyseessä suomen parhaita ja omaleimaisimpia rockpumppuja – CMX. Kahdeksankymmenluvulla nuorten poikien punkkibändistä ollaan edetty hevin, suomirokin ja tupla-proge -albumin kautta ihka oikeaan teemalevyyn, Talvikuninkaaseen.

Teema-albumit ajavat vanheneville artisteille saman kuin moottoripyörä viisikymppisille insinööreille. Ja aivan kuten moottoripyörätkin, myös teemalevyt voivat hurauttaa bändin sataaseitsämääkymppiä päin tiiliseinää. On enemmänkin sääntö kuin poikkeus, että elähtäneiden rokkikukkojen pompöösit vuodatukset kiedotaan pakahduttavaan läjään levyjä, monitahoista sekavaa tarinaa ja huimia visioita, jotka purkautuvat väsyttävinä kymmenen-plus –minuuttisina eepoksina kuulijoille, jotka eivät ymmärrä mistään yhtään mitään.

Myös CMX:n Talvikuninkaassa toistuvat nämä elementit – massiivinen taustatarina, kymmenen minuutin moniosainen avausraita, hämärä tulevaisuudenvisio ja DVD-kotelon kokoinen jättimäinen cd-kotelo maalautettuine levyvihkoineen. Ainoa kysymys on: kantaako levy itsensä? Lyhyttä vastausta ei ole, joten mennäänpä pari askelta taaksepäin ja pureudutaan elementteihin, josta albumi on tehty.

Ensimmäiseksi on hyvä havaita, että levy edustaa harvinaista, joskin syyttä unohduksiin jäänyttä musiikin alasuuntausta, suomalaista tieteismusiikkia. Scifi-teemaisia levyjä eivät suomalaisbändit emoilultaan, hevitykseltään tai inhorealismiltaan juuri puske pihalle, joskin yksittäiset artistit jaksavat ilahduttaa meitä scifi-friikkejä irtobiiseillä. (Näistä on SF Rediscovery –niminen porukka koonnut ilahduttavan kokoelman, joka kantaa nimeä Avaruus Suomessa – levystä lisää vanhemmassa blogientryssämme, ja tarkemmin albumiin pääset tutustumaan SF Rediscoveryn MySpace –sivustolla.) Siksipä kokonainen albumillinen täynnä tulevaisuudenvisioita, teknobabblea ja mystiikkaa saapuu täyttämään tyhjyyttään ammottavaa lokosta maamme musiikkikentässä.

Musiikillisesti CMX tunnetaan proge-heavy –henkisestä, omaleimaisesta soundista joka aikanaan toi shamanistisuudessaan tunnelmia rauta-ajan suomesta, mutta hitaasti kääntyi kohti futuristisempaa ilmaisua, menettämättä kuitenkaan perusvirettään. Talvikuningas on selvää jatkoa aikaisempien albumien Dinosaurus Stereophonicus ja Aion viitoittamalle tielle, jossa monimutkaiset biisirakenteet saavat ystäväkseen hienovaraisesti käsiteltyjä lauluja. Sävellykset ovat tuhteja, soljuvat eteenpäin hyvässä tasapainossa ja välistä löytyy niin kevyttä fiilistelyä Pink Floydin maisemissa, hevijunttausta Mokoman hengessä ja punkkihuudatusta Wastedin malliin. Kokonaisuutena Talvikuningas on raskaampi kuin viime aikojen levyt, eikä sieltä löydy ensimmäistäkään sinkkukelpoista rallattelua, toisin kuin useimmilta levyiltä sitä ennen.

CMX:n vokalisti-basisti A.W. Yrjänä on sanoittanut ja säveltänytkin suurimman osan levystä. Hänen helmasyntejään ovat osaa kuulijoista ärsyttävät, osan taas suuresti rakastamat kryptiset sanoitukset ja melko yksipuolinen laulusoundi, joka ei kestä kovin monimutkaisia revittelyjä. Talvikuninkaalla A.W. kuulostaa kuitenkin paremmalta kuin aikoihin, laulut istuvat musiikkiin hyvin, eikä bändin muuten erittäin korkeatasoinen soitto tällä kertaa tunnu kiilaavan sen ohi, kuten Aionilla pääsi käymään. Tasapaino on tärkeää.

Selvää on, että Yrjänä on scifinsä lukenut. Tekstit ammentavat bensansa tieteiskliseiden määrättömän syvästä arkusta, ja yhdistävät langat eivät tunnu erityisen kestäviltä. Enemmän kuin loistavia kokonaisuuksia, sanoitukset tarjoavat herkullisia soundbytejä. Vai kenet jättää kylmäksi sellaiset lauseet kuin ”Kerran jäätyy kaikki aine, pimeys ottaa omakseen joka hiukkashitusen, ja entropia lakaisee peilin tyhjäks fotoneista, muistoista ja tallenteista, avaruus on tyhjä taulu, aika loputon.” Mitään järkeähän siinä ei ole, mutta hyvältä kuulostaa! Bravo!

Kokonaisuutena Talvikuningas on upean näköinen (erikseen pitää hattua nostaa konseptitaiteenomaisen kuvituksen maalanneelle Sami Saramäelle) ja kuuloinen paketti, joka kuitenkin jättää toivomaan niitä paria erinomaista, esiin nousevaa kappaletta. Tasaisen hyvät biisit eivät juuri toisistaan tyylillisesti erotu, mikä saakin levyn sujahtamaan ensimmäisillä kuuntelukerroilla ohi korvien. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että Talvikuninkaassa on kätkettyjä ominaisuuksia, jotka – jos levylle suvaitsee antaa vain aikaa – kypsyvät ja kohoavat pintaan, lunastaen kaikki ne lupaukset joita rouhean visuaalinen levy roiskii ympäriinsä.

Jos jotain yleisarvosanaa pitäisi levylle antaa, pistetään nyt vaikka nelonen. AMK-asteikolla.

- Timo “3114/8000″ Vuorensola

UPDATE: CMX:n Talvikuninkaasta on tehty myös lyhytanimaatio, jonka lukijamme Ville ystävällisesti kaivoi netin kätköistä. Videon ovat ohjanneet veljekset Sampsa ja Janne Kukkonen, eikä se ole oikeastaan yhtään hullumpi scifi-fiilistely. Jos nyt kaivamalla pitäisi kaivaa jotain natistavaa, hahmojen turpavärkit ovat karuhkoja, muuten liike, kuvat ja yleinen tunnelma osuvat nappiin. Kyllä se suomalainen scifi tästä vielä ponnistaa, hienoa!

UPDATE 2: Sydänpysähdys!

Jee! CMX tietää meitin! Lainaus kysy/vastaa -palstalta:

[9.9.2007]
Star Wreck -tiimi kiittää CMX:ää! Suomalainen tieteismusiikki kunniaan. Talvikuningas on erinomainen. Danke!

Iron Sky vaan sinnekin! Ja joskushan täältä on lähdettävä.


9 Comments on “CMX: Talvikuningas”

  1. Ville Says:

    Videotraileri löytyy ainakin Youtubesta: http://youtube.com/watch?v=wMdf5Pv4aVs

  2. Timo Says:

    Danke. Lisätty updeittinä myös itse entryyn.

  3. Jani Salomaa Says:

    Vaikka Yrjänä onkin aina ollut aika itseironinen hahmo, oli silti yllätys kuinka kurttuotsaisella camp-meisingillä tässä mennään. Ja kurttuotsaisella en tarkoita Dwarfin otsavärkkiä, vaan videon ja musiikin umpisynkkiä sävyjä - vaikka koko meisinki onkin kuin halvasta soft-cover sci-fistä..

    Schade.. Toivottavasti itse levyllä on oikeasti jotain sanomaa. Sci-fi sci-fin vuoksi kun on kovin pitkästyttävää, ja Yrjänällä olisi tässä (ollut) hyvä mahdollisuus tehdä oikeasti merkittäviä sanoituksia sci-fi kuoreen kiedottuna.

    Joka tapauksessa harva bändi Suomenmaalla on päässyt sellaiseen asemaan, että voi edes harkita tekevänsä tällaista. Lopputuloksesta voi antaa monta versiota: Tuottajan versio: Kaupallinen itsemurha. Kriitikon versio: Maailman Helpoin Teilattava. Radion versio: B- tai C- soittolistalle, unohtakaa Kiss-FM. Old-Skool fanin versio: Palatkaa pyöriviin sähkökoneisiin. Casual fanin versio: Musa on edelleen tarttuvaa, shame about the lyrics. Star Wreck -fanin versio: Vihdoin, VIHDOIN joku tekee jotain tämänkaltaista!

    Ainakin vältymme siltä A.W.:ltä, joka puhuu vain itse keksimäänsä kieltä: teologiaa (joka sijoittuu johonkin känninorjan ja huippuälykkyyden puoliväliin).

  4. joku Says:

    “Mitään järkeähän siinä ei ole, mutta hyvältä kuulostaa! Bravo!”

    Hum, eikös ko. kohta ole kuvaus universumin lämpökuolemasta?

  5. Timo Says:

    Sovitaan vaikka näin! Sekin kuulostaa hyvältä! Bravo!

  6. Antti Says:

    ” ´Mitään järkeähän siinä ei ole, mutta hyvältä kuulostaa! Bravo!´

    Hum, eikös ko. kohta ole kuvaus universumin lämpökuolemasta?”

    Aika tarkka ja tyylikäs sellainen. Ja se muuten näyttäisi olevan väistämätön ilmiö…. Toisaalta varmaksihan sitä ei osaa erkkikään luvata koska loppupelissä tiedämme asioista aika vähän verrattuna siihen miten paljon tiedettävää, ymmärrettävää ja opittavaa on vielä jäljellä…

  7. Jarmo Puskala Says:

    Sainpa viimein tuon paketin hyppysiini. Vihko maalauksineen oli kyllä todella hieno, en pahastuisi lainkaan vaikka tällaista näkyisi useamminkin.

  8. Perttu Says:

    Mitähän helvettiä,sä et kans tiedä mitään, “…Hänen helmasyntejään ovat osaa kuulijoista ärsyttävät, osan taas suuresti rakastamat kryptiset sanoitukset ja melko yksipuolinen laulusoundi, joka ei kestä kovin monimutkaisia revittelyjä…”. Herran on hyvä ja koittaa ite laulaa mukana. Yrjänällä on helvetin hyvä ääniala, parempi ku usealla muulla suomalaisella. Ja siellä toinen “”Kerran jäätyy kaikki aine, pimeys ottaa omakseen joka hiukkashitusen, ja entropia lakaisee peilin tyhjäks fotoneista, muistoista ja tallenteista, avaruus on tyhjä taulu, aika loputon.” Mitään järkeähän siinä ei ole, mutta hyvältä kuulostaa! Bravo!” Se että sä et tajua sitä ei tarkota etteikö siinä olis mitään järkeä. Herranjumala. Kasva jooko.

  9. Ari Says:

    Ihan hienosti rakennettu arvostelu. Silti joudun yhtymään edelliseen. Vaikka arvostelut ovatkin henkilökohtainen kuvaus levystä, sorruit silti ehkä liiallisiin faktoiksi puettuihin mielipiteiden ilmaisuihin.
    Eniten rasittaa tuo Yrjänän lauluäänen solvaaminen. Se saattaa olla sun mielestä yksipuolinen, mutta älä silti tuon tason ammattitaidolla ala arvostelemaan sen teknisyyttä.
    Ja ne lyriikat.. Kuuntele se levy, hmm..?

Post a comment




eXTReMe Tracker
Beyond the Iron Sky