Avoin vastine Kaisa Rastimon blogikirjoitukseen

February 12th, 2010 by Kollektiivi

Vihreiden tietoyhteiskuntatyöryhmä on saanut uuden jäsenen, Kaisa Rastimon, joka on tunnettu kotimaisella elokuva-alalla mm. tuoreesta Myrsky-elokuvastaan. On hyvin mainiota, että tietoyhteiskuntaryhmään saadaan myös taiteilija- ja sisällöntuotantopuolen edustajia, mutta Rastimon aihetta käsittelevä blogaus on hieman huolestuttava: Kaisa Rastimo: “Tietoyhteiskunnan kehittäminen ei ole nörttien yksinoikeus”

“Nörtit” vastaan “oikeat ihmiset”

Tekstistä huokuu melko tiukka ja keinotekoinen kahtiajako “nörttien” ja “tavallisten perheenisien” välillä. Sanaa “nörtti” hoetaan blogauksessa siinä määrin tiuhaan ja aggressiivseen sävyyn, että äkkinäistä lukijaa alkaa huolestuttaa, rakennetaanko tässä nyt juoksuhautoja sen sijaan, että haettaisiin yhteisymmärrystä.

“Nörtti”-leimalla lyödään näissä keskusteluissa yleensä ihmistä, joka tietää tietotekniikasta ja nettimaailman realiteeteista enemmän kuin vastakeskustelija. Tästä voidaankin jatkaa siihen, että “nörtti” on selvästikin parikymppinen lapseton mieshenkilö, joka haluaa ladata kaiken netistä ilmaiseksi ja sallia lapsipornon koska se on sananvapauskysymys – ja niin ne olkiukot kahisevat. Todellisuudessa tästä “nörttien” joukosta löytyy niitä ihan tavallisia perheenisejä ja -äitejä, jotka vain sattuvat tietämään, miten digitaalisessa maailmassa asiat makaavat.

Hieman ironiseksi tämän nörtittelyn tekee se, että Rastimo kertoo järkyttyneensä siitä, kuinka hänen elokuvansa Myrsky on laitettu jakoon vertaisverkkoihin. Rivien välistä on luettavissa, että tätä pidetään nimen omaan “nörttien” tekosina. Kun kuitenkin tarkastellaan sitä, millainen elokuva Myrsky on – eli mainio ala-asteikäisille ja koko perheelle tarkoitetu seikkailu – se ei perinteisesti nörteiksi miellettävää kansanryhmää juuri kiinnosta. Henkilöt, jotka Myrskyä netistä lataavat ja levittävät, ovat tavallisia perheenisiä ja -äitejä: näitä Facebook-faijoja, joille tietokoneiden käyttäminen on arkipäivää. Siis juuri tätä tavallisten ihmisten kansanryhmää, jota Rastimo maalailee pahojen “nörttien” vastakohdaksi.

Piratismista prostituutioon ja huumekauppaan

Oma lukunsa on se, että kertoessaan yrityksistään ladata elokuvaansa netistä Rastimo paljastaa, kuinka vähän hän kyseisestä maailmasta tietää. Hän oli päätynyt sivustolle, joka tarjosi mainoksia vähäpukeisista naisista ja vaati luottokorttinumeron syöttämistä. Ongelma tässä on se, että kyseessä ei ole vertaisverkkopalvelu, vaan aivan puhdas huijaussivu, jolla ei ole mitään tekemistä oikeiden latauspalveluiden kanssa.

Tästä päästiinkin jo aivan uudelle kiertoradalle kun epäiltiin, myyvätkö köyhät thai-perheet lapsiaan netin musiikin ja elokuvien seassa, ja väitettiin, että nettioperaattorit tienaavat piratismilla, prostituutiolla sekä huume- ja asekaupalla. Tämä on yhtä absurdia kuin väittää, että autokauppiaat tienaavat välillisesti samoilla aloilla, sillä kuljetetaanhan prostituoituja, huumeita ja aseita autoilla. Ne kaikki myös käyttävät sähköä, joten epäiltyjen rintamassa lie myös Helsingin Energia?

Ennen tällaisten johtopäätösten tekemistä kannattaisi ehkä kuitenkin perehtyä hieman enemmän itse aiheeseen. Tällaiset kommentit ovat toki kovaa poliittista valuuttaa jolla kerää sympatiaa nettimaailmaa ja tietotekniikkaa tuntemattomilta äänestäjiltä, mutta todellisuuspohjaa niillä ei ole.

Lasten suojelu ja pesuvesi

Kirjoituksessa puhutaan myös hyvin paljon lastensuojelusta netissä sekä lasten suojelemisesta haitalliselta aineistolta ennakkosensuurin avulla. Tässä lie viitataan nettisisällön ennakkosensuuriin, josta päällimmäinen esimerkki on viime vuosina paljon keskustelua herättänyt lapsipornon suodatuslista. Sitä helpompaa riidanaloittajaa ei tietotekniikkaa tuntevien ja siitä mitään ymmärtämättömien välillä juuri ole.

Ironista ja todella, todella ärsyttävää tässä keskustelussa on se, että kumpikin osapuoli on samaa mieltä: lapsiporno on paha asia, sen levittäminen pitää estää ja sen tekijät pitää saada edesvastuuseen. Kukaan näissä keskusteluissa ei ole sallimassa lapsipornoa sananvapauden varjolla, kuten sensuurilistojen vastustajien usein väitetään tekevän. Ero keskustelijoiden välillä on vain se, että toiset tietävät mitkä tällaisten estolistojen realiteetit ovat, toiset kuvittelevat että estolistalla materiaali poistuu netistä ja ongelma on ratkaistu.

Blogauksen kommenteissa estolistan realiteetteja on esitelty useilla vertauksilla. Herää kuitenkin kysymys, mitä mieltä Rastimo olisi siitä, jos jonain päivänä Myrsky-elokuvan nettisivuilla tulisikin vastaan tieto siitä, että poliisi on sulkenut sivuston koska se sisältää lapsipornoa – ilman mitään tietoa mihin tästä voi valittaa? Kaukaa haettua? Ei ollenkaan, se riittää että samalla IP-osoitteiden alueella joku laittaa sivustolle kuvan, jonka poliisi tulkitsee lapsipornoa sisältäväksi. Tällä henkilöllä ei tarvitse olla mitään tekemistä elokuvaprojektin kanssa, vaan palvelimen asetuksista riippuen hän voi työskennellä täysin eri firmassa. Se voi olla myös ihan puhdas vahinko, tai kuvatiedoston on voinut sivuille sujauttaa joku keppostelija tai pahantahtoinen henkilö. Tilannetta selvitellessä voi sitten miettiä sitä, ettei se ongelmallinen kuva ole kadonnut netistä mihinkään, vaan se jää sinne kaikkien niiden selailtavaksi, jotka jaksavat viettää viisi minuuttia sensuurilistaa kiertäen. Tämä on nykyisen järjestelmän realiteetti.

Jos omia lapsiaan haluaa suojella netin kyseenalaiselta materiaalilta, se on äärimmäisen helppoa. Netistä löytyy useita suodatusohjelmia, jotka voi asentaa lapsensa koneelle, minkä lisäksi modernien käyttöjärjestelmien mukana tulee ilmaisia sisältösuotimia juurikin perheiden käyttöön. Ne eivät toimi täydellisesti, mutta suodattavat suurimman osan haitallisesta materiaalista. Mikä tärkeintä, kuten eräs kommentoija sanoi: me muut emme ole sinun lapsiasi, meille tulevaa tietoa sinun ei pidä suodattaa.

Piratismi ja tekijänoikeudet

Visaisempi kysymys on, mikä on ratkaisu toisaalta piratismin, toisaalta tekijänoikeuksien sekä ansaintalogiikan välillä. Riippumattomissa tutkimuksissa yhteys nettilataamisen kasvun sekä sisällöntuottajien tulonmenetysten välillä ei ole ihan niin suoraviivainen kuin maalaisjärjellä voisi olettaa – paljon lataavat esimerkiksi ostavat enemmän musiikkia, elokuvia ja muuta materiaalia kuin ne, jotka eivät lataa sitä netistä ollenkaan. Hyvin varmasti voidaan sanoa, ettei jokainen nettilataus ole automaattisesti yksi myyty levy tai leffa vähemmän.

Tulevaisuus tällä alalla näyttää tällä hetkellä kuuluvan niille, jotka eivät ole kiistan kummassakaan ääripäässä, vaan ymmärtävät sekä sisällöntuotantoalan että nettimaailman realiteetit. Nettilataaminen ei lopu, vaikka oikeuteen haastettaisiin kuinka monta varatonta opiskelijaa tai perheenäitiä. Kun suljetaan yksi sivusto, kaksi muuta aukeaa sen tilalle, kuten kävi taannoisen Mininovan tapauksessa. Toisaalta nykyinen sisältöteollisuus ei ole valmis ilmaislevitykseen asenneilmapiirin sekä rakenteensa takia.

Maailma on muutoksen tilassa myös tällä osa-alueella – nyt etsitään niitä kompromisseja ja vedetään niitä linjoja, joilla sisällöntuotanto ja levittäminen tulevat toimimaan seuraavat vuosikymmenet.

Ylilyönneistä yhteisymmärrykseen

Ylilyöntejä näissä keskusteluissa tapahtuu kummallakin puolella. Tietotekniikan taitajat turhautuvat selittämään samoja asioita sinänsä hyvää tarkoittaville henkilöille, jotka puolestaan uskovat siihen, että pelkkä hyvä tahto ratkaisee ylitsepääsemättömätkin tekniset ongelmat. Myös teknisten taitajien puolella on idealisteja, joiden ajatukset eivät välttämättä kohtaa tosimaailmaa, mutta hekin yleensä tuntevat tekniset rajoitukset. Verkkomaailmaa tuntevien pitäisi vain kärsivällisesti jaksaa selittää, miksi maalaisjärjellä hyvältä kuulostavat ratkaisut ovat huono idea niin teknisesti kuin eettisesti.

Harras toive olisi, että näissä keskusteluissa pystyttäisiin katsomaan näiden nörttileimojen ohi ja kuuntelemaan, mitä tietotekniikkaa tuntevilla ihmisillä on aiheesta sanottavana. Rastimon kommenteissaan esittelemä asenne siitä, ettei hän halua keskustella piraattien kanssa, koska “asiantuntemukseni tekijänoikeuksista, sisältötuottamisesta ja sen rahoittamisesta, levittämisestä ja jakelusta on niin eri tasolla kuin heidän tietämyksensä ko. aiheesta“, vetää aika helvetin hiljaiseksi ylimielisyydellään. Linjaus siitä, ettei keskustelua kiinnosta edes aloittaa, koska on niin paljon parempi kuin vastapuoli, ei varsinaisesti edistä rakentavaa ja kestäviin ratkaisuihin tähtäävää keskustelua aiheesta.

…ja yhteisymmärrys sekä kestävät ratkaisut ongelmiin lie se, mikä näiden keskustelujen päämäärän pitäisi olla?

- Janos Honkonen

- Timo Vuorensola

- Jarmo Puskala

Allekirjoittaneet ovat koko vuosituhannen tienanneet elantonsa tekemällä tekijänoikeuksen alaista luovaa työtä ja sisällöntuotantoa.

  • Facebook
  • Twitter
  • Digg
  • Reddit
  • MySpace
  • Tumblr
  • del.icio.us

75 Responses to “Avoin vastine Kaisa Rastimon blogikirjoitukseen”

  1. [...] tuttu, Rautataivas-elokuvaa tuottava Energia Productions vastaa, kummankin alan ammattilaisina. Avoin vastine Kaisa Rastimon blogikirjoitukseen Beyond the Iron Sky [...]

  2. sdsgfd says:

    Voi naamapalmu näitä. Koetappa nyt ottaa asioista selvää ennen kuin kirjoitat mitään.

  3. Sellainen huomio keskustelusta, että vaikka tunteet käyvät kuumina, koetetaas pitää se kielenkäyttö kurissa. Mielipiteitä tässä keskustelussa ei lähdetä sensuroimaan, mutta asiattomat viestit poistetaan.

    Kauheita fasisteja ollaan, tiedän.

  4. Perusnörö says:

    Kiitos pelastit nahkani ehkä joltain fasistin syytöksiltä. :P

  5. ajatusrikollinen says:

    “Ajatusrikolliset on kuvaus kahden nuoren miehen elämästä ja ajatusmaailmasta. Timo ja Tapsa ovat piraatteja; heille se merkitsee vallitsevan arvomaailman kyseenalaistamista ja pyrkimystä aidompaan ja rehellisempään elämäntapaan. Pojat katsovat todellisuutta omista lähtökohdistaan käsin, mutta ympäristölle he edustavat usein käsittämätöntä ja vierasta alakulttuuria.”

    http://www.elokuvakontakti.fi/site/?page_id=9&lan=1&elokuva_id=162&laji=&list=nimi_up&bylang=

  6. Me nörtit(ainakin suurin osa) muropaketissa haluamme kiittää tästä puolustuksesta.

    ps. Ennen olin perseaukinen ja latasin elokuvia. Nyt ostan elokuvat lapselleni kun rahat riittävät siihen. Niin yksinkertaista se on. Keneltäkään en ole varastanut ikinä mitään.

  7. Janne Mäntyharju says:

    Kiitokset erinomaisen hyvästä vastineesta. Yhtenä pointtina voisi vielä nostaa esille sen että elokuvia levittävien yhtiöiden ei kannattaisi itkeä nettilataamisen yleisyydestä niin kauan kuin elokuvien hankkiminen laittomasti netin kautta on helpompaa kuin niiden katsominen laillisesti rahaa vastaan netin kautta. Jos nyt haluaisin katsoa kotoa poistumattani esim. uusimman Terminatorin ja olisin valmis siitä maksamaan, ei taida olla siihen laillista keinoa, joka toimisi myös Suomessa. Piratebay luultavasti kuitenkin palvelisi.

    Toisena asiana, Jarmo Puskala on tällä ja muutamalla muulla keskustelupalstana valittanut siitä että Spotify tekee vääryyttä artisteille liian pienillä korvauksillaan. Mielestäni tästä Spotifyn syyttäminen yksipuolisesti on aika turhaa, eivätkös artistia edustavat levy-yhtiöt ole allekirjoittaneet Spotifyn kanssa sopimuksen maksettavista korvauksista? Ehkäpä artistin kannattaisi miettiä pitääkö levy-yhtiö hänen puoltansa, vai olisiko aika etsiä jokin toinen.

  8. Janne Mäntyharju:

    Se on ihan fakta, että vaikka Spotify on parasta lääkettä laittomalle lataamiselle mitä tähän mennessä on laitettu tarjolle, artistille se ei ole kovin houkutteleva vaihtoehto. Esimerkiksi bändi jossa sekä minä että Vuorensola soitamme (http://www.alymysto.com/) löytyy Spotifysta, emmekä me ole minkään levy-yhtiön tallissa. Yhdestä biisin toistamisesta tilille kilahtaa palvelusta hulppeat 0,0009 euroa. Menestyvältäkin kotimaiselta bändiltä kestäisi Spotifyn kanssa hyvä tovi saada kasaan edes levyn tuotantokustannukset. Tosiseikka on, että Spotify on kuluttajalle erinomainen, mutta ei sen parissa artisti juhli.

  9. [...] Star Wreck -elokuvan tekijät: Avoin vastine Kaisa Rastimon blogikirjoitukseen [...]

  10. Alex_F says:

    Kiitos asiallisesta kommentista varsin haasteelliseen kirjoitukseen.

    Harmillista, että Kaisan blogiin tuli niin paljon turhanpäiväisiä kommentteja, että moni asiallinen viesti hukkui kiukkuisiin kommentteihin.

    Pidän itseäni nörttinä ja työskentelen IT-alalla, tosin tietoturvan parissa. Kuitenkin minulla on kaupallinen korkeakoulututkinto ja olen teini-ikäisen nuoren tiukkapipoinen vanhempi.

    Eli kuvittelen, että pystyn kommnentoimaan sekä piraattikeskustelua ainakin taloudelliselta kannalta ja lasten suojelua vanhempana ja tietoturvan kanssa vuosia toimineena.

    Piratismi – eli tekijänoikeuksilla suojatun materiaalin oikeudeton välittäminen ja lataaminen on lähtökohtaisesti väärin. Painopiste on nimenomaan sanalla oikeudeton välittäminen ja lataaminen.

    Useat ovat jo todenneet, että elokuvateollisuuden on seurattava yhteiskuntaa ja teknologiaa ja kehitettävä omaa liiketoimintaansa niin, että siitä saadaan kannattavaa tulevaisuudessakin.

    Median tulevaisuus on verkossa ja (toivottavasti) kehityksen etenemiselle ei voida mitään. Ihmisiä voidaan mediakasvatuksella valistaa ja opettaa, mitä materiaalia verkosta saa ladata laillisesti ja mitä ei.

    Kuluttajat ovat oppineet helpon lataamisen edut mm. last.fm, spotify, voddler palveluiden ja muiden samanlaisten palveluiden kautta. Monet näistä palveluista ovat saaneet idean vertaisverkoista ja hyödyntävät samoja teknologisia innovaatioita kuin ns. “laittomat” vertaisverkot.

    Laitteiden (mm. tv:t, media centerit) kehittyessä ja palveluiden parantuessa kuluttaja voi (toivottavasti) tilata elokuvat kotisohvaltaan kohtuullisella korvauksella katsottavakseen. Kun ostaminen ja katsominen on helppoa, maksaminen turvallista ja palvelun käytettävyys kohdallaan tarve piratisoinnille vähenee.

    Hyvänä esimerkkinä on Elisan Viihde palvelu, jonka nauhoitusmahdollisuus tarjoaa kuluttajalle näppärän tavan hallita omaa tv:n katseluaan. Kuitenkin Viihteen videoiden latauspalvelu on jotain mikä ei täytä helpon, näppärän ja käytettävän palvelun tunnusmerkkejä. Hinnat ovat kovemmat kuin vuokraamossa, elokuvat pääosin vanhoja ja laatu ei saatavilla olevasta teknologiasta huolimatta vastaa edes kohtuutasoista DVD:tä.

    Pointtini on se, että pysyäkseen hengissä on mediateollisuuden herättävä hyödyntämään verkkoa ja otettava “nörtit” mukaan tuotekehitykseen ja innovointiin.

    Lastensuojelu verkossa:
    Moni on käyttänyt hyvää ja mielestäni toimivaa vertausta verkon ja kirjaston välillä. Kirjastosta löytyy paljon hyvää ja opettavaa kirjallisuutta, mutta paljon myös teoksia, joita ei voi kovin nuorille suositella.

    Sama tilanne on verkossa – verkon käyttöliittymä vain on kirjastoakin kätevämpi ja valikoima kattavampi. Kirjan julkaiseminen on haasteellisempi projekti kuin verkkosivun pystyttäminen ja sinne sisällön tuottaminen (mikä tosin näyttää joskus tuottavan kohtuuttomia ongelmia).

    Jotta lapsia voitaisiin suojella maailman suurimmalta “kirjastolta”, pitäisi vanhempien, koulun, median ja poliitikkojen puhaltaa yhteen hiileen ja keskittyä:
    - saattamaan rikolliset oikeuteen ja rangaista heitä
    - valistamaan sekä vanhempia, opettajia ja päättäjiä
    - tukemaan lapsia ja nuoria verkon käytössä
    - viettämään aikaa lasten kanssa ja tutustumalla verkkoon (kuten lapsia opetetaan kulkemaan bussissa ja käymään kirjastossa) heidän kanssaan
    - kehittää yhdessä nörttien kansa välineitä, joiden avulla vanhemmat ja nuoret voivat voivat yhdessä opetella turvallisen verkonkäytön pelisääntöjä

    Yksinkertaiset tekniset suojaukset eivät riitä estämään rikollisten toimia. Eivät myöskään järeät (Kiina, Arabi-Emiraatit) suojaukset estä edes tavallisia käyttäjiä ohittamasta suodatuksia ja suojauksia.

    Tehokkain suojaus on aineiston positaminen fyysisesti verkosta, rikollisten vangitseminen, lasten suojelu (lisäämällä koulutusta ja parantamalla elintasoa) maissa joissa laitonta materiaalia tuotetaan.

    Tämä ei ole ehkä yhtä pikaisesti lööpeissä (anteeksi pieni kritiikki) kuin suodattimet ja rajoittimet ja näennäiset tulokset tulevat hitaammin ja maksavat enemmän.

    Ainoa teknisesti täysin luottettava tapa hallita verkon sisältöä on harmonisoida lainsäädäntö globaalisti, tunnistaa jokainen verkon käyttäjä aukottomasti ja seurata jokaista verkon käyttäjää 24/7/356. Jokainen voi miettiä mitä tällainen järjestelmä maksaa, mitä riskejä se sisältää ja millaista valvontaa tilanne vaatisi.

    Lisäksi – kuka valvoisi valvojia?

  11. Alex_F says:

    Harmi kun täällä ei ole kommentin editointimahdollisuutta – lukihäiriä pääsi taas puraisemaan pahimman kerran.

    Kappaleessa “Tämä ei ole ehkä yhtä pikaisesti lööpeissä (anteeksi pieni kritiikki) kuin suodattimet ja rajoittimet ja näennäiset tulokset tulevat hitaammin ja maksavat enemmän.”

    pitäisi lukea “Tämä ei ole ehkä yhtä pikaisesti lööpeissä (anteeksi pieni kritiikki) kuin suodattimet ja rajoittimet ja näennäisesti tulokset tulevat hitaammin ja maksavat enemmän.”

  12. Kummallista says:

    Missäköhän alex_f:n kirjoitus on? Muropaketista se löytyi, mutta täältä se on moderoitu/stilisoitu pois???

  13. Kummallista: Siinä se nyt on, missä pitääkin.

    Syy miksi sitä ei ilmestynyt aiemmin on siinä, että wordpress suuressa viisaudessaan (ja ehkä hieman keskivertoa tiukemmilla asetuksilla) laittaa jotkin kommentit moderointijonoon josta ne pitää käsin hyväksyä. Useimmiten se napppaa sinne spammiviestejä, mutta välillä asialliset viestit jäävät jonoon.

  14. Alex_f: “Pointtini on se, että pysyäkseen hengissä on mediateollisuuden herättävä hyödyntämään verkkoa ja otettava “nörtit” mukaan tuotekehitykseen ja innovointiin.”

    Oman käsitykseni mukaan ongelmana tässä ei ole niinkään se, etteikö mediateollisuus osaisi ja jopa haluaisikin tehdä palveluita jotka voisivat tasaväkisesti kilpailla piratismin kanssa.

    Ongelma on siinä, että jollain tasolla yritys- ja sopimushierarkiaa vaaditaan, että videoiden käyttöä pitää pystyä rajoittamaan = eli DRM on pakollista. Ja tekniikan realiteetit sitten varmistavat, että palveluista tulee luokattomia kun DRM-järjestelmistä ei saada toimivia muuta kuin yhdellä platformilla kerrallaan.

    Nähdäkseni suurin palvelus lailliselle levitykselle olisi se, jos tästä DRM-vaatimuksesta päästäisiin eroon. Tai ainakin koko ajatus moisesta järjestelmästä rakennettaisiin täysin uudestaan avoimemmalla pohjalla.

  15. Alex_F says:

    Olen samaa mieltä siitä, että DRM:n nykytoteutus ei ole toimiva. Toimiva kopionsuojaus vaatisi sitä, että:
    - suojaus ei ole alusta tai sovelluskohtaista
    - suojaus ei rajoita käyttäjän mahdollisuuksia siirtää teoksia päätelaitteesta toiseen
    - suojauksella estettäisiin vain oikeudeton levittäminen
    - suojausohjelmisto olisi avointa koodia ja mahdollisimman vapaasti käytettävissä (lue: ilman “korporaatio” sidoksia jne..)

    Tällä hetkellä en osaa itse suunnitella miten tällainen rakennelma rakennettaisiin.

    Kuitenkin näen piratismin alasajon mahdottomana niin kauan kuin piraattipalvelut ovat valovuoden edellä käytettävyydessä, joustavuudessa, kattavuudessa (muutakin tarjontaa kuin mainstream made in usa), nopeudessa ja jopa laadukkuudessa (kaukana on ne ajat kun P2P ohjelmalla ladatut mp3 kappaleet soivat huonommin kuin nykyiset – rampautetut – verkkokauppojen wma ja mp3 kappaleet).

    Tässä haastetta näin kuluttajan näkövinkkelistä. Itse otan ainakin innolla vastaan palvelut ja jopa maksan niistä jos palvelun laatu ja taso ylittää ns. ilmaispalvelut.

    Hyvästä voi aina maksaa…

  16. Vustin says:

    Mikä tämä juttu on, etteivät nörtit muka olisi täysin normaaleista ihmisistä erillinen eliölajinsa? Lukekaa vaikka naistenlehtiä: http://maija.irtie.org/temp/nerdsex.jpg

  17. Myöskin taiteilijoiden ja tekijöiden puolella kaivattaisiin valistusta tekijänoikeuksista ja niihin liittyvistä tekniikoista.

    Esimerkiksi nuo DRM:n ongelmat eivät todellakaan ole itsestäänselvyyksiä, ellei ole seurannut videopalveluiden kehittymistä. Senkin jälkeen kun nostetaan esille DRM:n aiheuttamat ongelmat nykyisissä kaupoissa, ne nähdään nimenomaan teknisenä ongelmana ja luotetaan siihen, että se voidaan ratkaista kehittämällä tekniikkaa. On hyvin vaikea selittää, että ongelman taustalla on looginen umpikuja, jota ei voida ratkaista ilman, että muutetaan tekniikalle asetettuja odotuksia. En itse näe ongelmana sitä, että digitaalisissa vuokrauksissa käytettäisiin jonkin sortin oikeuksienhallintaa, mutta pitää hyväksyä, että se ei voi pakottaa asiakasta, ainoastaan ohjata. Yhtälailla kuin vuokra-dvd pitää palauttaa, mutta kukaan ei siihen voi pakottaa.

  18. Kalikkala says:

    Totta kai minä ainakin pidän sitä varastamisena kun lataan muiden tuotoksia netistä ilman korvausta. Mutta ei se ole sen kummempaa kuin kävellä punaisia päin kun ketään ei tule mistään. Niin, tai ajaa mopolla humalassa yksin omassa olohuoneessaan. Pikkujuttuja.

    Rastimon kirjoitus oli oikein hyvä. Noin asian näkee tavallinen ihminen joka ei ole käyttänyt aikaansa nettilatauksiin. Oikea ammattilainen joka on tehnyt paljon liikevaihtoa valmistamalla leffoja ihan muutenkin kuin vain nettiin tai vähän DVD:lle. Onhan noita joiden pätkiä on katsottu kymmenen miljoonaa kertaa Juutuubista, mutta ei se tee niistä mitään ammattilaisia tekijöinä. Rastimolla on aika hyvin kompetenssia tähän.

    Tekniikka kehittyy, mutta se ei tee rötöstelyistä yhtään sen hyväksyttävämpiä. Ihmisiä voi satuttaa nykyään entistä helpommin tekniikan avulla mutta kyllä siitä saa silti tuomion jos jää kiinni. Satuttaa, fyysisesti tai henkisesti.

    Aika erikoista jos toisten töiden latausta pidetään perusoikeutena. Minä lataan ja tiedän, että rötöstelen. En ainakaan esiinny puhtoisena.

  19. kusokasa says:

    Haluaisin kysy Star Wreckin tekijöiltä, miten hyvin on tuo elokuva on myynyt. Tekisi mieli tietää toimiiko tuo systeemi, että ensin katsotaan huonolaatuisempi versio ja sitten tuo parempilaatuinen ostetaan, jos on pitänyt elokuvasta. Näin olisi elävä esimerkki, että piratismi todella parantaa myyntiä.

  20. Meidän tapauksessa ei ole epäilystäkään, etteikö piratismi olisi parantanut myyntiä. Siitä kuinka yleispätevää se on, voitaisiin kirjoittaa aika monta yliopistotason tutkimusta.

    Luvut pitäisi tarkastaa, mutta yhteensä leffaa on myyty kymmeniä tuhansia kappaleita.

  21. [...] Wreck -ihmiset tekevät vielä viimeisen sillanrakennusoperaation avoimen vastineen muodossa. Rastimon blogiin tulvii edelleen kommentteja. Yhä useampi niistä kertoo aikeista olla [...]

  22. ErnoZz says:

    Jos kaikki kirjaimet sun kirjoitelmassa olisi ollut ö kirjaimia olisi ollut pirun rentoo, nytku ei ollu ni ei vaan ollu.

  23. [...] kuvattu Rastimon nettikuuluisuuden vaiheita. Niin, ja Star Wreck -porukkahan kirjoitti helmikuussa hyvän vastineen Rastimolle. On epäselvää, lukiko Rastimo vastinetta koskaan, ainakaan hän ei sitä [...]

  24. mohis says:

    “asiantuntemukseni tekijänoikeuksista, sisältötuottamisesta ja sen rahoittamisesta, levittämisestä ja jakelusta on niin eri tasolla kuin heidän tietämyksensä ko. aiheesta“

    Oikeassahan hän on, ja sen takia ääni Piraattipuolueelle.

  25. [...] Anteeksi suora ilmaisuni, mutta on hämmästyttävää miten tietämättömiä tampioita päättäjissä ja toimijoissa voi olla. Hyvänä esimerkkinä vähän kunnioittamani tekijänoikeusjärjestö ja Arhinmäen hyvitysmaksun laajennuksen lobbaus, josta ei ole edes pitkä aika (hyviä näpäytyksiä Petteri Järvisen blogissa). Toinen hyvä esimerkki on toissavuotinen Kaisa Rastimon tapaus, joka kritisoi rankalla kädellä “nörttejä” bloggauksessaan. Todellisuudessa tästä “nörttien” joukosta löytyy niitä ihan tavallisia perheenisejä ja -äitejä, jotka vain sattuvat tietämään, miten digitaalisessa maailmassa asiat makaavat. Avoin vastine Kaisa Rastimon blogikirjoitukseen [...]