Avoin vastine Kaisa Rastimon blogikirjoitukseen

February 12th, 2010 by Kollektiivi

Vihreiden tietoyhteiskuntatyöryhmä on saanut uuden jäsenen, Kaisa Rastimon, joka on tunnettu kotimaisella elokuva-alalla mm. tuoreesta Myrsky-elokuvastaan. On hyvin mainiota, että tietoyhteiskuntaryhmään saadaan myös taiteilija- ja sisällöntuotantopuolen edustajia, mutta Rastimon aihetta käsittelevä blogaus on hieman huolestuttava: Kaisa Rastimo: “Tietoyhteiskunnan kehittäminen ei ole nörttien yksinoikeus”

“Nörtit” vastaan “oikeat ihmiset”

Tekstistä huokuu melko tiukka ja keinotekoinen kahtiajako “nörttien” ja “tavallisten perheenisien” välillä. Sanaa “nörtti” hoetaan blogauksessa siinä määrin tiuhaan ja aggressiivseen sävyyn, että äkkinäistä lukijaa alkaa huolestuttaa, rakennetaanko tässä nyt juoksuhautoja sen sijaan, että haettaisiin yhteisymmärrystä.

“Nörtti”-leimalla lyödään näissä keskusteluissa yleensä ihmistä, joka tietää tietotekniikasta ja nettimaailman realiteeteista enemmän kuin vastakeskustelija. Tästä voidaankin jatkaa siihen, että “nörtti” on selvästikin parikymppinen lapseton mieshenkilö, joka haluaa ladata kaiken netistä ilmaiseksi ja sallia lapsipornon koska se on sananvapauskysymys – ja niin ne olkiukot kahisevat. Todellisuudessa tästä “nörttien” joukosta löytyy niitä ihan tavallisia perheenisejä ja -äitejä, jotka vain sattuvat tietämään, miten digitaalisessa maailmassa asiat makaavat.

Hieman ironiseksi tämän nörtittelyn tekee se, että Rastimo kertoo järkyttyneensä siitä, kuinka hänen elokuvansa Myrsky on laitettu jakoon vertaisverkkoihin. Rivien välistä on luettavissa, että tätä pidetään nimen omaan “nörttien” tekosina. Kun kuitenkin tarkastellaan sitä, millainen elokuva Myrsky on – eli mainio ala-asteikäisille ja koko perheelle tarkoitetu seikkailu – se ei perinteisesti nörteiksi miellettävää kansanryhmää juuri kiinnosta. Henkilöt, jotka Myrskyä netistä lataavat ja levittävät, ovat tavallisia perheenisiä ja -äitejä: näitä Facebook-faijoja, joille tietokoneiden käyttäminen on arkipäivää. Siis juuri tätä tavallisten ihmisten kansanryhmää, jota Rastimo maalailee pahojen “nörttien” vastakohdaksi.

Piratismista prostituutioon ja huumekauppaan

Oma lukunsa on se, että kertoessaan yrityksistään ladata elokuvaansa netistä Rastimo paljastaa, kuinka vähän hän kyseisestä maailmasta tietää. Hän oli päätynyt sivustolle, joka tarjosi mainoksia vähäpukeisista naisista ja vaati luottokorttinumeron syöttämistä. Ongelma tässä on se, että kyseessä ei ole vertaisverkkopalvelu, vaan aivan puhdas huijaussivu, jolla ei ole mitään tekemistä oikeiden latauspalveluiden kanssa.

Tästä päästiinkin jo aivan uudelle kiertoradalle kun epäiltiin, myyvätkö köyhät thai-perheet lapsiaan netin musiikin ja elokuvien seassa, ja väitettiin, että nettioperaattorit tienaavat piratismilla, prostituutiolla sekä huume- ja asekaupalla. Tämä on yhtä absurdia kuin väittää, että autokauppiaat tienaavat välillisesti samoilla aloilla, sillä kuljetetaanhan prostituoituja, huumeita ja aseita autoilla. Ne kaikki myös käyttävät sähköä, joten epäiltyjen rintamassa lie myös Helsingin Energia?

Ennen tällaisten johtopäätösten tekemistä kannattaisi ehkä kuitenkin perehtyä hieman enemmän itse aiheeseen. Tällaiset kommentit ovat toki kovaa poliittista valuuttaa jolla kerää sympatiaa nettimaailmaa ja tietotekniikkaa tuntemattomilta äänestäjiltä, mutta todellisuuspohjaa niillä ei ole.

Lasten suojelu ja pesuvesi

Kirjoituksessa puhutaan myös hyvin paljon lastensuojelusta netissä sekä lasten suojelemisesta haitalliselta aineistolta ennakkosensuurin avulla. Tässä lie viitataan nettisisällön ennakkosensuuriin, josta päällimmäinen esimerkki on viime vuosina paljon keskustelua herättänyt lapsipornon suodatuslista. Sitä helpompaa riidanaloittajaa ei tietotekniikkaa tuntevien ja siitä mitään ymmärtämättömien välillä juuri ole.

Ironista ja todella, todella ärsyttävää tässä keskustelussa on se, että kumpikin osapuoli on samaa mieltä: lapsiporno on paha asia, sen levittäminen pitää estää ja sen tekijät pitää saada edesvastuuseen. Kukaan näissä keskusteluissa ei ole sallimassa lapsipornoa sananvapauden varjolla, kuten sensuurilistojen vastustajien usein väitetään tekevän. Ero keskustelijoiden välillä on vain se, että toiset tietävät mitkä tällaisten estolistojen realiteetit ovat, toiset kuvittelevat että estolistalla materiaali poistuu netistä ja ongelma on ratkaistu.

Blogauksen kommenteissa estolistan realiteetteja on esitelty useilla vertauksilla. Herää kuitenkin kysymys, mitä mieltä Rastimo olisi siitä, jos jonain päivänä Myrsky-elokuvan nettisivuilla tulisikin vastaan tieto siitä, että poliisi on sulkenut sivuston koska se sisältää lapsipornoa – ilman mitään tietoa mihin tästä voi valittaa? Kaukaa haettua? Ei ollenkaan, se riittää että samalla IP-osoitteiden alueella joku laittaa sivustolle kuvan, jonka poliisi tulkitsee lapsipornoa sisältäväksi. Tällä henkilöllä ei tarvitse olla mitään tekemistä elokuvaprojektin kanssa, vaan palvelimen asetuksista riippuen hän voi työskennellä täysin eri firmassa. Se voi olla myös ihan puhdas vahinko, tai kuvatiedoston on voinut sivuille sujauttaa joku keppostelija tai pahantahtoinen henkilö. Tilannetta selvitellessä voi sitten miettiä sitä, ettei se ongelmallinen kuva ole kadonnut netistä mihinkään, vaan se jää sinne kaikkien niiden selailtavaksi, jotka jaksavat viettää viisi minuuttia sensuurilistaa kiertäen. Tämä on nykyisen järjestelmän realiteetti.

Jos omia lapsiaan haluaa suojella netin kyseenalaiselta materiaalilta, se on äärimmäisen helppoa. Netistä löytyy useita suodatusohjelmia, jotka voi asentaa lapsensa koneelle, minkä lisäksi modernien käyttöjärjestelmien mukana tulee ilmaisia sisältösuotimia juurikin perheiden käyttöön. Ne eivät toimi täydellisesti, mutta suodattavat suurimman osan haitallisesta materiaalista. Mikä tärkeintä, kuten eräs kommentoija sanoi: me muut emme ole sinun lapsiasi, meille tulevaa tietoa sinun ei pidä suodattaa.

Piratismi ja tekijänoikeudet

Visaisempi kysymys on, mikä on ratkaisu toisaalta piratismin, toisaalta tekijänoikeuksien sekä ansaintalogiikan välillä. Riippumattomissa tutkimuksissa yhteys nettilataamisen kasvun sekä sisällöntuottajien tulonmenetysten välillä ei ole ihan niin suoraviivainen kuin maalaisjärjellä voisi olettaa – paljon lataavat esimerkiksi ostavat enemmän musiikkia, elokuvia ja muuta materiaalia kuin ne, jotka eivät lataa sitä netistä ollenkaan. Hyvin varmasti voidaan sanoa, ettei jokainen nettilataus ole automaattisesti yksi myyty levy tai leffa vähemmän.

Tulevaisuus tällä alalla näyttää tällä hetkellä kuuluvan niille, jotka eivät ole kiistan kummassakaan ääripäässä, vaan ymmärtävät sekä sisällöntuotantoalan että nettimaailman realiteetit. Nettilataaminen ei lopu, vaikka oikeuteen haastettaisiin kuinka monta varatonta opiskelijaa tai perheenäitiä. Kun suljetaan yksi sivusto, kaksi muuta aukeaa sen tilalle, kuten kävi taannoisen Mininovan tapauksessa. Toisaalta nykyinen sisältöteollisuus ei ole valmis ilmaislevitykseen asenneilmapiirin sekä rakenteensa takia.

Maailma on muutoksen tilassa myös tällä osa-alueella – nyt etsitään niitä kompromisseja ja vedetään niitä linjoja, joilla sisällöntuotanto ja levittäminen tulevat toimimaan seuraavat vuosikymmenet.

Ylilyönneistä yhteisymmärrykseen

Ylilyöntejä näissä keskusteluissa tapahtuu kummallakin puolella. Tietotekniikan taitajat turhautuvat selittämään samoja asioita sinänsä hyvää tarkoittaville henkilöille, jotka puolestaan uskovat siihen, että pelkkä hyvä tahto ratkaisee ylitsepääsemättömätkin tekniset ongelmat. Myös teknisten taitajien puolella on idealisteja, joiden ajatukset eivät välttämättä kohtaa tosimaailmaa, mutta hekin yleensä tuntevat tekniset rajoitukset. Verkkomaailmaa tuntevien pitäisi vain kärsivällisesti jaksaa selittää, miksi maalaisjärjellä hyvältä kuulostavat ratkaisut ovat huono idea niin teknisesti kuin eettisesti.

Harras toive olisi, että näissä keskusteluissa pystyttäisiin katsomaan näiden nörttileimojen ohi ja kuuntelemaan, mitä tietotekniikkaa tuntevilla ihmisillä on aiheesta sanottavana. Rastimon kommenteissaan esittelemä asenne siitä, ettei hän halua keskustella piraattien kanssa, koska “asiantuntemukseni tekijänoikeuksista, sisältötuottamisesta ja sen rahoittamisesta, levittämisestä ja jakelusta on niin eri tasolla kuin heidän tietämyksensä ko. aiheesta“, vetää aika helvetin hiljaiseksi ylimielisyydellään. Linjaus siitä, ettei keskustelua kiinnosta edes aloittaa, koska on niin paljon parempi kuin vastapuoli, ei varsinaisesti edistä rakentavaa ja kestäviin ratkaisuihin tähtäävää keskustelua aiheesta.

…ja yhteisymmärrys sekä kestävät ratkaisut ongelmiin lie se, mikä näiden keskustelujen päämäärän pitäisi olla?

- Janos Honkonen

- Timo Vuorensola

- Jarmo Puskala

Allekirjoittaneet ovat koko vuosituhannen tienanneet elantonsa tekemällä tekijänoikeuksen alaista luovaa työtä ja sisällöntuotantoa.

  • Facebook
  • Twitter
  • Digg
  • Reddit
  • MySpace
  • Tumblr
  • del.icio.us

75 Responses to “Avoin vastine Kaisa Rastimon blogikirjoitukseen”

  1. On aina mukava saada luovan työn tekijöiltä tukea omille näkemyksille, kiitos hyvästä kirjoituksesta!

  2. Maria Morri says:

    Mahtavaa, hyvä pojat! Tällaisia kannanottoja tarvitaan, ja varsinkin luovan työn tekijöiltä! Muiden mielipiteet kun on niin helppo niputtaa johonkin ö-mappiin.

    Linkkasin tämän blogissani.

  3. sigmundur says:

    > Ahto: On aina mukava saada luovan työn tekijöiltä tukea omille näkemyksille, kiitos hyvästä kirjoituksesta!

    Nimenomaan luovan työn tekijät ovat piratismin puolella, jos mitään maailman muutoksesta tajuavat! Ei ole artistin etu, että välissä on tuhat välikättä, jotka kahmivat omansa. Se, joka seuraa aikaansa, menestyy, ja siitä on Star Wreck hyvä esimerkki.

    Huomauttaisin, että jako luovaan työhön ja “tavalliseen” tietotyöhön vain sillä perusteella, että (varsinkin Rastimon oma) luova työ rahoitetaan paljolti veronmaksajien rahoilla, on aika huono. Kyllä koodarikin tarvitsee luovuutta (:

  4. Myönnän, että olisihan se mukava ajatella, että säätämällä lakeja voitaisiin voittaa “piratismi” ja sen jälkeen elokuvilla tienaaminen olisi helpompaa. TV-kanavat kukoistaisivat, dvd-levittäjillä on varaa ottaa riskejä ja maksaa kunnollisia korvauksia.

    Yhtälailla olisi mukava ajatella, että mikäli nukkumaan mennessä laittaa irtohampaan tyynyn alle, niin aamulla hammaskeiju olisi käynyt vaihtamassa sen kiiltävään kolikkoon.

    Kumpikin voitaisiin toki toteuttaa, jos maailman hallitukset niin yhteistuumin päättäisivät. Mutta haluaisitteko ihan oikeasti, että keijuviraston työntekijät hiipivät öisin makuuhuoneisiinne tarkastamaan, onko tyynyn alla irrallisia ruumiinosia?

    Yhtälailla voisi kysyä, haluaisitteko oikeasti tehdä elokuvia maailmassa, jossa piratismi on mahdotonta. Editissä käytetään erityisiä (lue: kalliita) ja tarkasti valvottuja editointilaitteita, jotka kuluttajaversioista poiketen sallivat mm. musiikkitiedostojen kopioinnin elokuvan ääniraidalle. Toki tällä tavalla tuotettua videolevyä ei voitaisi katsella kuin tuossa samassa edittiasemassa, ennenkuin lopputuote olisi valmis ja sille olisi hankittu esityssertifikaatti joka sallii kuluttajatelevisioiden purkaa kuvan (lisenssi julkaisijalle 10Ke/vuosi, standardisopimuksen mukaan kulu vähennetään ennen rojalttien laskemisto).

    Toki tämän jälkeen elokuvan piratoiminen olisi erittäin työlästä ja jokaisesta esityksestä kolahtaisi penni tekijän kirstuun (sekä salaustekniikan kehittäjän, sertifikaattien myöntäjän, laitevalmistajan, sekä tietenkin musiikin lisensoijien yms. kirstuihin). Kääntöpuolena olisi se, että elokuvien tekeminen olisi jälleen vähintään yhtä kallista ja vaikeaa kuin perinteisen filmin aikaan.

    Toki tällainen maailma tarjoaisi monia uusia bisnesmahdollisuuksia – mutta koska kaikki olisi keskustahon kontrolloimien sertifikaattien takana, ainoastaan niille yrityksille joita alalle haluttaisiin päästää.

    Tietenkin keksin ylläolevaan pikku pelottelutarinaan mahdollisimman kurjia ratkaisuja – mutta se perustuu siihen, mitä toimenpiteitä OIKEASTI vaadittaisiin piratismin kitkemiseksi. Se vaatisi kaiken sisällön lukitsemista ja avaimen antamista vakaalle taholle, jolla on poliisin, syyttäjän ja tuomioistuimen oikeudet. Ja turha kuvitella, että tekijää ei tuossa maailmassa rahastettaisi yhtä paljon kuin kuluttajaa.

  5. jermu says:

    en ees tuumannu loppuun asti tukee mutta kysymys herää että mikä tai kuka erottelee nörtit “oikeista ihmisistä”?
    eniten mietityttää se että en koe itteeni millään tapaa nörtiksi, enkä oikeaksi ihmiseks?
    mikä mie oon?
    täytyypä opetella klingonien kieli… tai jotain..
    sitten vielä? mistä näitä senttejä oikein tulee?`?

  6. Bagushii says:

    Hienoa että jaksoitte haravoida tekstin läpi ja puuttua kaikkiin sen kohtiin.

    Luulen että Kaisa heitti oikeasti harkitsemattomuuttaan tuon “helvetin hiljentävän” kommenttinsa ja tulee katumaan sitä vielä.. ehkä hänellä ei ole tarpeeksi kokemusta nettikeskusteluista sen suhteen että kun jonkun kommentti ärsyttää ja asia on tärkeä, niin ennen “add comment” -napin painamista kannattaa miettiä vielä hetki että kannattaako sittenkään.

    No, toivottavasti tästä ei tosiaan synny mitään juoksuhautojen kaivelua puolin ja toisin eikä Kaisan tarkoitusperä ollut pelkkä “keskustelun herättäminen” = huomion saaminen. Tässä tapauksessa kaikki julkisuus ei ehkä kuitenkaan ollut positiivista.

  7. Susi says:

    Tuosta nörtittelyn hyökkäävyydestä: nörttihän on käytössä samanlainen sana kun englannin fag tai nigger, siis haukkumasana, jonka ryhmä on protestinomaisesti vallannut omaan käyttöönsä. Samaan ryhmään kuuluva voi käyttää sanaa luontevasti ja ilman stigmaa, mutta ulkopuolisen suussa se kuulostaa yleensä vain siltä alkuperäiseltä solvaukselta.

    Luovan ilmaisun ammattilaiseksi itseään tituleeraavan ihmisen pitäisi tajuta tämä, ja osata edes feikata käytöstapoja, jos haluaa mitään järkevää keskustelua.

    Joka tapauksessa, hyvä vastine. Asiallisia ja tutkittua dataa sisältäviä paketteja näille kohkaajille linkattavaksi ei koskaan ole liikaa.

  8. Vera says:

    Kiitos hyvästä blogikirjoituksestanne! Asiallinen vastine. Aika uskomattoman määrän ennakkoluuloista tai harhaantunutta asiaa on Rastimo erehtynyt kirjoittamaan. No, hän ei varmasti ole maailmassa yksin.

    Ei-tietotekniset ihmiset saattavat hyvinkin luulla vaikka mitä netistä ja etenkin sen vaaroista – sitähän aina pelätään mitä ei tunneta. On netistä enemmän tietävien ihmisten asia yrittää lisätä heidän ymmärtämystään ja tehkäämme se asiallisesti ja kärsivällisesti.

  9. Kake says:

    Onneksi tässä maailmassa on vielä edes hitunen järkeä. Kiitos hienosta vastineesta.

  10. TTL says:

    Melko hyvä kirjoitus. Mielenkiintoista sinänsä, että samalla kun moititaan Rastimoa yksipuolisista asenteista, ei-niin-hienovaraisesti vihjataan että “tietotekniikasta jotain tietävillä” on parempaa tietoa tekijänoikeuksista tai aiheeseen liittyvistä asioista yleensä kuin muilla. Ajattelun laiskuutta kenties?

    Muutakin älyn köyhyyttä löytyy kommenteista (tässä vain yksi räikein tapaus):
    “Nimenomaan luovan työn tekijät ovat piratismin puolella, jos mitään maailman muutoksesta tajuavat! Ei ole artistin etu, että välissä on tuhat välikättä, jotka kahmivat omansa.”

    Yllä on kaksi lausetta joilla ei ole mitään tekemistä keskenään. Tai edes itsensä kanssa. Piratismi ei ole edistänyt immateriaalituotteiden myyntiä, vaikkei yksi yhteen (per lataus) sitä vähennäkään. Välikäsillä taas ei immateriaalisten tuotteiden kyseessä ollessa ole merkitystä siten kuin kirjoittaja väittää. Piratismi ei lisää tekijän osuutta myynnistä, vaikka niin kirkasotsaisesti vihjataan, koska myyntiä ei tapahdu. Piratismi pyrkii vain vähentämään myyntiä. Se taas tarkoittaa että tekijä ei saa sitäkään vähää mitä muuten saisi.

    Välikäsien yksipuolinen haukkuminen taasen on osoitus tietämättömyydestä. Elokuvan, musiikin tms tekemiseen tarvitaan aika paljon käsipareja, ja jokainen haluaa palkkansa. Harva käsikirjoittaja/säveltäjä/whatever haluaa tai pystyy hoitamaan tuotteen koko tuotannon, viimeistelyn ja markkinoinnin ja itse myymisen. Usein luovaa työtä tekevät ovat lisäksi talousasioista suht pihalla, joten tarvitsevat apua tuotteensa markkinoille tuomiseen.

    Ilmaista lounasta ei olekaan.

  11. JukkaV says:

    Kiitos.

  12. Jari says:

    Kerrankin kirjoitus, jossa perustellaan omia näkemyksiään eikä vain esitellä niitä. Hienoa!

    Käyköhän Rastimon blogikirjoituksen ansiosta vihreille nyt että yksi tietämätön ja innokas pilaa koko muun porukan maineen. Ehdotan Kasville puolueen vaihtoa, jos muut puolueen jäsenet ovat tällä tasolla kommenteissaan ja tietämyksessään.

    Niin ja sekä latasin että ostin DVD:n Star Wrekistä. Olenko nyt lapsi tukeva puolipiraattinörtti, jolla ei ole mitään tulevaisuutta nyky-yhteiskunnassa?

  13. Jari says:

    Edellisessä kirjoituksessa piti olla lapsi…piip… näköjään kulmasulut hävittävät myös niiden välisen tekstin.

  14. Kiitos maltillishenkisestä kirjoituksesta!
    Tässä tosiaan tarvittaisiin jonkinlaista päiden viilentämistä. Itsehän en ole mitenkään piratismin kannalla, vaan aika jyrkkä vastustaja. En toisaalta ole innostunut netin säätelystäkään. Tosin en usko täysin piraattien väitettä että se on joko täydellinen vapaus tai täydellinen orwellilainen helvetti. Kyllähän pistokoemaisilla valvonnoilla muitakin lakeja tässä maailmassa valvotaan. Otetaan nyt esimerkiksi nopeusrajoitukset ja rattijuopumus. Eri asia tietty on, miten tekijänoikeusrikkomuksista pitäisi rangaista.
    Mutta joo, en ole atk-alan asiantuntija, vaan ns. sisällöntuottaja.

    Kaisa Rastimon ja muutamien muiden piratismikeskusteluun osallistuneen tekijän puheenvuoroissa minusta kuitenkin olennaista on aito huoli omasta toimeentulosta. Ja tietysti siihen sekoittuu suuttumus siitä, että aivan toisen alan ihmiset koettavat kertoa, miten oma toimeentulo pitäisi järjestää.

    Näin tekijänä minua on ahdistanut tunne kahden tulen välissä olemisesta. Toisella puolella ovat piraatit, jotka haluavat sosialisoida työni tulokset. Toisella puolella ovat isot mediayhtiöt, jotka haluavat ryöstää ne.

    Tähän keskusteluun tarvittaisiin tosiaan lisää sellaisia osallistujia, joilla olisi tietoa molemmista maailmoista.

  15. Vesa: Totta, “joko tai” -ajattelu ei ole kovinkaan hyödyllistä. Mutta syy ei ole pelkästään piraateissa. Syyllistyn toki itsekin tuolla Orwellilaiella valvonnalla pelotteluun, vaikka en tekijänoikeuden hävittämistä kannatakaan.

    Kyse on kuitenkin siitä, miten tekijänoikeusrikos tällä hetkellä pyritään määrittelemään. Jos hittibiisin lainaaminen YouTube-videon taustamusiikiksi, tai elokuvan lainaaminen kaverille (mitä jotkut tahot haluaisivat) määritellään yhtä suureksi rikokseksi kuin Blu-Ray -levyjen teollinen väärentäminen ja myyminen aitoina, niin tuolloin ollaan hyvää vauhtia matkalla tuota äärimmäistä valvontayhteiskuntaa.

    Lakien pitäisi perustua siihen, miten ihmiset käyttäytyvät. Liian tiukat tekijänoikeusrikoksen määritelmät ovat yhtä järjettömiä, kuin moottoriteiden nopeusrajoituksen laskeminen neljäänkymppiin ja ylittäjien syyttäminen törkeästi rattijuopumuksesta.

    Mistä päästäänkin siihen, kuinka lait joita ei noudateta ovat pahaksi koko kansakunnan lainkuliaisuudelle ja oikeusjärjestelmän luotettavuudelle…

  16. En uskalla nukkua enää says:

    Vihreät pelottavat minua.

  17. Vesa:

    Kyllä, tämä keskustelu vaatii nimen omaan maltillista keskustelua, jossa pyritään ratkaisuihin. Siitä näkökulmasta Rastimon lähestymistapa on hyvin huolestuttava – siinä enemmänkin näytetään kasattavan uudelleen vanhoja aitoja sen sijaan, että niitä purettaisiin.

    Kuten Jarmo sanoi, iso ongelma tekijänoikeuspuolen keskustelussa on se, miten tällainen rikos määritetään. Tällä hetkellähän ei tehdä millään käytännön tasolla eroa siinä, onko tekijänoikeusrikkomus tehty ansaintamielessä vai ei. Lisäksi raja-aidat ovat hämärtyneet uuden teknologian myötä. Onko käytännön tasolla ok, jos lainaan DVD-levyn kaverille? Entä jos kopioin sen kaverille katsottavaksi? Entä jos suosittelen elokuvaa kaverille, kaveri lataa sen vertaisverkosta ja katsoo elokuvan? Tämänhetkisessä lainsäädännössä vain kohta yksi on laillista, muut laittomia, vaikka käytännön maailmassa ne ovat käytännössä sama asia: minulla on maksettu elokuva, jonka kaverini katsoo ilmaiseksi.

    Ihan konkreettinen esimerkki tässä on TV-kaista ja siihen liittyvä oikeusjupakka. Ihmisten oikeustajuun ei mene se, että on oikein tallentaa itse omalla digiboksilla ohjelmat, mutta jotenkin väärin, että joku muu tallentaa ne, vaikka nettotilanne käyttäjän kannalta on sama ja jälkimmäinen on kuluttajalle kätevämpää.

    Kuten Jarmo sanoi, lakien pitäisi perustua siihen, miten ihmiset käyttäytyvät ja monet tekijänoikeuteen liittyvät lait ovat pudonneet aivan täydellisesti kelkasta tässä suhteessa. Asiaa ei auta se, että sisältöteollisuus tempoilee ja räpistelee kehitystä vastaan ja haastaa oikeuteen omia asiakkaitaan. Kyseisellä toiminnalla on luotu nyt yksi sukupolvi kuluttajia, jotka näkevät sisältöteollisuuden pahiksena, jota on ihan ok riistää. Tästä ei ikävä kyllä voi syyttää kuin sisältöteollisuutta itseään. Kurjintahan tässä on se, että isoin isku tästä jurpoilusta tulee juuri sille väärimmälle mahdolliselle taholle, eli sisällön tekijälle.

  18. Tuure T says:

    Kiitos. Samaa mieltä

  19. Alla Rastimon blogiin lisäämäni kommentti, joka siellä hukkunee pian muiden kommenttien joukkoon:

    Hyvä Kaisa Rastimo,
    Muutamat ovatkin jos ehtineet mainistsemaan Blogissamme olevan avoimen vastauksen kirjoitukseesi. Haluan nyt kuitenkin nostaa sen esille omalla nimelläni.

    Vastineemme löytyy osoitteesta http://blog.starwreck.com/2010/02/12/avoin-vastine-kaisa-rastimon-blogikirjoitukseen/

    Vaikka kirjoituksen kaikki kolme allekirjoittajaa työskentelevätkin saman elokuvan parissa, pitänee silti korostaa, että kyseessä ovat nimenomana meidän kolmen henkilökohtaiset mielipiteemme. Elokuvan tekemiseen osallistuu kuitenkin suuri määrä ihmisiä, joilla on erilaisia taustoja ja kokemuksia – joten kaikki eivät luonnollisestikaan jaa meidän mielipiteitämme.

    Itsekin elokuvantekijänä olen huolissani toimeentulostani ja myönnän, että se aiheuttaa vahvoja tunteita. Tämä on yksi syy, miksi koen tarpeelliseksi vastata kirjoitukseesi. Olen nettisukupolven kasvatteja, joten näkökantani on erilainen. Itse en pelkää piraatteja, mutta pelkään sitä, että elokuvateollisuus voi vahingoittaa itseään tekemällä nyt vääriä ratkaisuja – mistä musiikkiteollisuus 2000-luvun taitteessa toimii varoittavana esimerkkinä.

    Olen puhujan ominaisuudessa keskustellut tekijänoikeuskysymyksistä mm. Elokuvasäätiön ja Ylen järjestämissä tilaisuuksissa. Loppujen lopuksi en ole huomannut ylitsepääsemättömiä eroja omien ja muiden osallistujien tavoitteissa. Kysymys on enemmän näkökannasta ja kokemuspohjasta. Paikoin olen suorastaan yllättynyt monien tuottajien avoimuudesta nettiä kohtaan, kunhan ollaan unohdettu juoksuhaudat ja päästy keskustelemaan siitä mitä oikeasti halutaan saavuttaa ja miten se voisi todellisuudessa onnistua.

  20. Naputtelin myös minäkin vastineen suoraan tuonne blogin kommenteihin:

    ***

    Hei Kaisa

    Jarmo tuossa ehtikin jo kirjoittaa ja linkittää kannanottoomme, mutta sanonpa minäkin vielä sanasen. Yksityishenkilönä toki, en koko tuotantoyhtiön tai elokuvaprojektin suulla puhuen.

    Ensinnäkin onnittelut nimityksestä puolueen tietoyhteiskuntatyöryhmään, on mainiota että sinne saadaan myös sisällöntuotantopuolen ihmisiä. Olet siellä omalta osaltasi edustamassa myös minua, itsekin olen tienannut tekijänoikeuskorvauksilla 90% elannostani tämän vuosituhannen puolella. Itse olen myös nettisukupolven kasvatti ja verkkomaailma on minulle hyvin tuttu melkeinpä kaikista mahdollisista vinkkeleistä. En ole sitä mieltä, että tekijänoikeusjärjestelmä pitäisi purkaa kokonaan, mutta olen vahvasti sitä mieltä, että sitä pitäisi uudistaa radikaalisti vastaamaan tämän ajan tarpeita.

    Tapasi lähestyä nettiasioita suoraan sanoen huolestuttaa minua. Nähdäkseni nykyisessä pestissäsi sinulla on kaksi lähestymistapaa: voit joko esiintyä järkevänä sillanrakentajana, tai tällaisena Tavisten Sankarina, joka taistelee urhoollisesti parikymppisiä honteloita ja äidillisiä tunteita herättäviä piraattinörttejä vastaan, joille se tietokone on elämän tärkein asia. Jälkimmäinen lähestymistapa on helppo ja voin taata, että sille löydät varmasti kaikua äänestäjäpohjasta. Jatkamalla nörtittelyä ja vastapuolen vähättelyä takaat itsellesi poliittisen uran vuosiksi ja saat varmasti kivaa egobuustia – ja teet samalla _aivan valtavan määrän hallaa_ itse asialle.

    Sillanrakentajan rooli on vähemmän tyydyttävä, vähemmän mediaseksikäs ja vaivalloisempi, mutta siitä taas on aidosti hyötyä. Kirjoitusten perusteella se vaatii sinulta vielä erittäin paljon perehtymistä nettimaailmaan niin tekniseltä kuin sosiaaliselta kannalta, minkä lisäksi – ihan oikeasti – tämän ala-arvoisen nörtittelyn ja vastapuolen halveeraamisen voisit jättää aika paljon vähemmälle.

    Minä haluaisin, että omaa asiaani edustava poliitikko ei ajaisi omaa poliittista etuaan halvalla retoriikalla ja tunnepohjaisella argumentoinnilla, vaan perehtyisi aidosti käsittelyssä olevaan asiaa, sekä kuuntelisi ja arvostaisi vastapuolta, vaikkei olisikaan samaa mieltä niiden kanssa. Minä haluaisin, että tässä pestissä oleva henkilö käyttäisi enemmän asiantuntemusta kuin “maalaisjärkeä” ja tunneargumentointia puhuessaan näistä varsin haastavista asioista.

  21. välihuomautus says:

    Rastimon edustama populismi ei ole synonyymi “maalaisjärjelle”.

  22. Susi says:

    välihuomautus: Ei oikeassa maailmassa, mutta populistisessa retoriikassa siihen viitataan usein “maalaisjärjen” nimellä (as in, “ei tämän ymmärtämiseen tarvita diplomeita, maalaisjärjkelläkin on ihan selvää että…”).

  23. Joona says:

    No juu. Maalaisjärjelläkin pitäisi tajuta, että kyseessä on populistinen retoriikka. Hmm… eihän ne juntit osaa edes noin hienoja sivistyssanoja käyttää. Apua, olen sitten vissiin nelikymppisenä isänä nörtti. Osaan laittaa töpselin seinään oikein päin (sic) ja jopa (kauhistus) virittää DVD-tallentimen.

    Eikä tämä pyhäinhäväistys vielä riitä. Olen myös graafisen ja kirjallisen alan sisällöntuottaja. Ainoat – onneksi harvat – kerrat kun on jotain tekijänoikeuksista tarvinnut miettiä, olivat joidenkin teosten uudelleenjulkaisut eri yhteydessä. Ihan hyvin ne suttaantui, kun unohti maalaisjärjen ja toimittiin niinkuin sovittu on.

    Rastimon aggressio ei edusta maalaisjärkeä, vaan kylmän laskelmoivaa populistista kalastelua sellaisten keskuudesta, jotka haluavat purkaa johonkin sen voimattoman vihantunteen. Sen, mikä tulee suojareaktioksi kun ei voi myöntää olevansa niin daiju, että paahtoleivät palavat ellei paahdinta väännä pienemmälle. “Mikä ihmeen säätönuppi!? Halusin paahtoleivän, ja MINUN pitäisi vielä SÄÄTÄÄ jotain!?”

    Valitettavasti tällaisiin tapauksiin ei ilmeisesti Rastimon mukaan tepsi kuin jo ennestään byrokratiaan halvautuneen yhteiskunnan kuormittaminen erillisellä paahtimen säätönuppikomissiolla, jolla on oikeus tulla koteihin tarkistamaan ilman eri varoitusta, että namiskukkelit ovat kohdallaan.

    Olisihan se meinaan kamalaa, jos jollain kävisi käry ja jouduttaisiin turhaan hälyttämään palokunta paikalle lauenneen savuhälyttimen takia. Sillä ei tietenkään ole mitään väliä, että naapurissa palaa jo koko talo perustuksia myöten, kun joku maalaisjärjellä varustettu on sytyttänyt saatanallisen tietokoneensa tuleen korkeaoktaanisella. Maalaisjärjellä näin luullen, että tuhoaa internetin.

    Poissa silmistä, pois mielestä. Se on, kato, maalaisjärkeä. Tässä on nyt mennyt joku vikaan klassisessa aidalla istuvassa apinatriossa. Se ei näe eikä kuule, mutta piru vieköön silti se puhuu.

  24. Bagushii says:

    Ei tässä ole kyse maalaisjärjestä, vaan ihan klassisesta “jokainen tajuaa että” -perustelusta ja asioiden mielivaltaisesta yhdistelystä. Koska “jokainen tajuaa että” lapsiporno on paha asia, ja internetissä on lapsipornoa, niin internetiä pitää sensuroida. Koska kirjoittamalla hakusanoiksi ‘download Myrsky’ ruutuun tulee pornoa, niin jokainen tajuaa että vertaisverkoissa on lapsipornoa ja ne ovat paha asia.

    No kenen syy se on että verkossa on laittomia kopioita elokuvista? No piraattien. Kenen syy on lapsiporno? No jokainen tajuaa ylläesitetyn perusteella että piraattien, jotka siis ovat lapsipornon puolustajia, mutta verhoavat sen sananvapauden puolustamiseen. Jokainen tajuaa että tätä rataa argumentointia jatkamalla asiat ovat pian sekaisin kuin Haminan kaupunki, mutta se on sou not kunhan blogi kulkee.

  25. Kommentoija says:

    Tekijänoikeuksien omistajat saavat päättää, miten he haluavat henkistä omaisuuttaan jakaa.

    Mikä tässä on epäselvää?

    Jos joku haluaa jakaa omaisuuttaan ilmaiseksi, hän voi sen tehdä.

    Jos joku ei halua jakaa omaisuuttaan ilmaiseksi, hänen tahtoaan pitää kunnioittaa.

    Se, että jokin on mahdollista, ei tee siitä moraalisesti kestävää.

  26. Toni Nurmi says:

    Kai tämä vastaus on lähetetty Kaisalle?

  27. Kommentoija:

    Lukuun ottamatta tiukimpia idealisteja kenellekään tuskin on epäselvää, etteikö asian pitäisi juuri noin toimia – artisti voisi itse päättää teoksensa levittämisestä ja sen laajuudesta (ja nimen omaan artisti, ei esimerkiksi mediayhtiö). Sen voi myös katsoa olevan eettisesti aika kyseenalaista, että siitä huolimatta teokset kopioidaan ja ne lähtevät leviämään kuluttajalta toiselle.

    Näitä periaatteita ja moraalisia pohdintoja voidaan kyllä pyöritellä niin paljon kuin halutaan, mutta sitten pitää ottaa huomioon realiteetit: nykymaailmassa ainoa tapa, jolla artisti voi estää teoksensa kopioinnin, on olla julkaisematta sitä minkäänlaisessa kopioitavassa muodossa. Vaikka ihan *hirveän kamalan paljon* muuta haluttaisiin, tai puhistaisiin naama sinisenä tämän asian vääryydestä maailman tappiin, tämä on kuitenkin se tosiseikka johon on pakko sopeutua.

    Kiinteä osa sisällöntuottamista on tällä hetkellä sen faktan tunnustaminen, että teknologia mahdollistaa sisällön kopioinnin hetkessä ympäri maailmaa ja näin myös tapahtuu. Aika mennyt ei palaa ja sitä on turha haikailla. Mitä vähemmän nettitekniikkaa tuntee, sitä varmempi on siitä, että kyllähän tämän voi jollain teknisellä keinolla estää jos vain poliittista tahtoa on. Sitten kun perehtyy aiheeseen, käy aika kipeän nopeasti selväksi, että ainoa tapa selviytyä on koettaa hypätä samaan kelkkaan ja siirtää kontrolli teosten digitaalisesta leviämisestä itselleen niin pitkälti kuin mahdollista.

    Tai no, voi tietysti jäädä nurkkaan jurnuttamaan ja katkeroitumaan siitä, miten väärin on, kun maailma ei toimi niin kuin minun periaatteeni sanovat.

  28. Antti Kananen says:

    “Jos joku ei halua jakaa omaisuuttaan ilmaiseksi, hänen tahtoaan pitää kunnioittaa.

    Se, että jokin on mahdollista, ei tee siitä moraalisesti kestävää.”

    Mutta mihin ne rajat vedetään? Jos luet hyvän kirjan, onko luvallista kertoa siitä muille? Onko luvallista paljastaa kirjan juoni? Onko luvallista lainata kirjaa? Onko luvallista ottaa siitä kopio ja antaa kaverille? Entäs levitys muille ihmisille? Entäs musiikin kanssa sitten: voitko kertoa hyvästä biisistä kaverille, viheltää sen melodiaa, kirjoittaa siitä nuotit ja soinnut ylös, soittaa sitä julkisesti, tai nauhoittaa/kopioida musiikkitiedosto ja levittää sitä siten?

    Miten ihmeessä lainsäätäjät ja -valvojat voivat millään hallita sitä, miten ihmiset keskenään medioita käsittelevät? Nyt näyttää pahasti siltä, että hyvin suuresta osasta ihmisiä ollaan tekemässä rikollisia, vaikka he vain toimivat niin kuin parhaaksi näkevät.

    Yhteiskunnat ja niiden lait ovat muotoutuneet sen pohjalta, miten suuret massat ovat päättäneet keskenään toimia. Ei ole olemassa yhtä suurta gurua, joka tietää universaalin totuuden siitä, miten tekijänoikeuksia tulisi käsitellä ja miten niiden rikkomisesta tulisi rangaista. Se on ihan meidän ihmisten keskenämme sovittavissa.

  29. ironia says:

    Kerrankin joku sai punottua asiat järkevään pakettiin, että tietotekniikasta tietämättömämpikin tietää missä mennään.

    Hieno kirjoitus! thumbs up..

  30. Teppo H. says:

    Ei sitä voi kuin päätään pudistella näille politiikoille sun muille jotka näitä “valistuneita” käsityksiään tuovat julkisuuteen. En ymmärrä miten joku – saati auktoriteettisessä asemassa oleva – yleensä kehtaa avata sanaisen arkkunsa asiasta, josta ei selvästi ymmärrä juurikaan mitään.

    Itsekään en kovin syvällisiä analyyseja osaa tehdä, ja sisällöntuottaminen kaupallisesti ei tuttua ole. Mutta nettilataamisen ja vertaisverkkojen maailma taas on. Ja kyllähän tuossa Rastimon postauksessa niin käsittämättömiä “johtopäätöksiä” tehdään ja sammakoita suusta päästetään että ihan hirvittää. Mutta tämä vastike puuttuu useimpiin epäkohtiin vallan osuvasti, joten turha minun vähemmän tietävänä – ja verbaalisesti lahjattomampana – niitä sen tarkemmin tässä ruveta ruotimaan.

    Voi vaan yhteenvetona todeta että toivoisi päätäntävaltaisissa asemissa olevat ihmiset tietäisivät mistä puhuvat.

  31. anonyymi says:

    “Myönnän, että olisihan se mukava ajatella, että säätämällä lakeja voitaisiin voittaa “piratismi””

    Itse asiassa on olemassa yksi tapa miten tämä onnistuu: vapauttamalla epäkaupallinen kopiointi – olettaen toki, ettei määritelmää “epäkaupallinen” vedetä liian kireäksi.

  32. anonyymi says:

    “Tekijänoikeuksien omistajat saavat päättää, miten he haluavat henkistä omaisuuttaan jakaa.”

    Tyypillinen tekijän asenne.

    Ruudun toisella puolella taas tuotos on yhteistä kulttuuriomaisuutta, jonka tuottamisen, leviämisen, kuluttamisen edistämistä varten koko tekijänoikeuskäsite on luotu. Tältä puolelta katsottuna on moraalitonta pyrkiä estämään mahdollisuutta nauttia tästä teoksesta.

    Kun teos julkaistaan, se ei enää ole yksityistä omaisuutta. Yleisöllä on siihen oikeuksia, samoin yhteiskunnan muilla jäsenillä, sillä se hyödyntää jaettua kulttuuripohjaa.

    Kun tähän lisätään lisensoinnin käytännön ongelmat käyttöä tai vanhasta uuden luomista varten (myöskin kulminoituen tähän kulttuurin edistämiseen), huomataan ajatuksen olevan kerrassaan naurettava.

  33. gräfenberg says:

    alkaa harmittaa että tuli ostettua lapsille tuo Myrsky. Olisi pitänyt varmaan ladata netistä. :(

  34. “Tekijänoikeuksien omistajat saavat päättää, miten he haluavat henkistä omaisuuttaan jakaa.

    Mikä tässä on epäselvää?”

    Aloitetaanpa vaikkapa siitä, miten voitaisiin moraalisesti perustella edellinen lause? Tekemäni luovan työn tulokset ovat henkistä omaisuuttani ja minulla on absoluuttinen oikeus päättää niiden levittämisestä on moraalisesti kestämätön.

    Kirjoittaessani tätä vastausta minulle syntyy siihen tekijänoikeus. Jos päättäisin selventää kantaani kirjoittamalla vertauksen jossa verrattaisiint ekijänoikeuslakia vaikkapa tieliikennelainsäädäntöön, saattaisin itse asiassa luoda jopa pienen tarinan – mikä iistämättä yrittää teoskynnyksen.

    Kirjoittaisin sen kuitenkin julkisesti ja osana julkista keskustelua. Olisiko minulla siis oikeus kieltää muita käyttämästä kehittämääni vertausta?

    Tai kuten sanot “tekijät saavat päättää”, kuuluuko oikeuksiini päättää, että haluan jakaa tämän luovan työni tuloksen aivan kaikille maailman ihmisille? Entä jos ketään ei kiinosta?

    Tekijänä voin kontrolloida absoluuttisesti sen julkaisenko tämän kirjoituksen. Vaikka en luovutakaan pois tekijänoikeuksiani saattessani teoksen julkiseen levitykseen, niin nykyisenkin lainsäädännön mukaan minun oikeuteni kontrolloida sen levitystä vähenevät huomattavasti.

    Nämä rajoitukset mahdollistavat sen, että sitä voidaan käyttää keskustelun pohjana. Siitä muodostuu osa kulttuuria, tässä tapauksessa Suomalaista tekijänoikeuskeskustelua. Vaikka minulla on edelleen oikeus kontrolloida esimerkiksi sitä, julkaistaanko tämä teksti kokonaisuudessaan osana esseekokoelmaa, minulla ei ole sanottavaa tulostaako joku tästä kymmenen kopiota ja jakaa sen lähimmille ystävilleen.

    En myöskään halua noita oikeuksia. Sillä vaatiessani niitä itselleni tietäisin vahingoittavani ihmiskunnan yhteistä kulttuuriperimää – ei siltä osalta, että oma tekstini puuttuisi sieltä, se on kuitenkin merkitykseltään olematon – vaan siksi, että tällöin kannattaisin sitä, että vaikkapa Tuntemattoman Sotilaan tekijänoikeuksien nykyinen haltija voisi vaatia kirjaa ja siihen pohjautuvia elokuvia poistettavaksi levityksestä. Miten kukaan voisi perustella tuota moraalisesti oikeana valintana?

    Tällä en edes pyrkinyt todistamaan sitä, että kopiointi tulisi vapauttaa. Vaan sen, että tekijänoikeus ei ole absoluuttinen valta, se vaatii rajoja. Kysymys ei ole absoluuttisista oikeuksista, vaan yhteisistä pelisäännöistä joiden tarkoitus on hyödyttää kaikkia. Ja pitää muistaa, että luovan työn ja tätä kautta luovan työn tkeijöiden toimeentulon turvaaminen hyödyttää kaikkia, se pitää ehdottomasti huomioida noissa pelisäännöissä.

  35. Ettei jää väärää käsitystä tuosta aiemmasta kommentistani, olen samaa mieltä Jarmon kanssa siitä, että myös tekijänoikeuksilla tulee olla järkevät rajat.

    Tällä hetkellä esimerkiksi oikeuksien venyminen kymmeniä vuosia taiteilijan kuolemankin jälkeen on täysin absurdi tilanne. Tämä aiheuttaa ihan aitoja ongelmia, joista tuli keskusteltua esimerkiksi Ylen Areenan ja videoarkistojen kokoajien kanssa. Vanhoja elokuvia ja filmimateriaalia lisensoitaessa nettimaailmaa ei oltu pystytty edes kuvittelemaan ja suurin ongelma kotimaista filmi- ja TV-historiaa käsittelevän verkkoarkiston keräämisessä ovat tekijät ja etenkin heidän omaisensa, joille kilahtaa välittömästi euron kuvat silmiin kun netistä puhutaan. Yritetään kiskoa rahaa jostain ohjelmanpätkästä jonka itse – tai jonka isä tai äiti – väänsi kasaan joskus 50-luvulla ja vieläpä taholta, joka ei pyri tekemään sillä voittoa, ja tehdään ihan aitoa vahinkoa kulttuuriperimälle.

    Ihan oma seikkansa on se, että tekijänoikeuspuolella myös tekijänoikeusjärjestöt vievät artistilta kontrollin omiin teoksiinsa. Koetapa Teoston tai Gramexin jäsenenä antaa musiikkisi ilmaiseksi tai kohuukorvauksella käytöön vaikkapa kaverin harrastajaleffaan tai teatteriesitykseen – hiljaista pitää.

    Hieno ensimmäinen askel olisi, jos tekijänoikeusjärjestöt tunnustaisivat Creative Commons -lisenssin, joka tarjoaa artistille miellyttävän joustavan tavan jakaa materiaaliaan sellaisilla reunaehdoilla, jotka hänelle ja materiaalille sopivat: http://creativecommons.org/

  36. Mikko Monto says:

    Kaisa Rastimo piiloutuu tekstissä “tavis”-nimikkeen taakse ja pyrkii tällä oikeuttamaan tekemänsä yleistykset. Suututtaa kaikkien tavisten puolesta.

    Netin sisältö ei parane tai muutu vaikka Suomen lakiin lyötäisiin minkälaisia rajoituksia – sellainen ajattelu on tällä päivämäärällä huvittavan naiivia. Netistä löytyy yhtä monta moraalikäsitystä kuin sisällön tuottajaakin. Myös rikollisia.

    Eihän tämä nyt näin vaikea asia ole. Lasten nettiturvallisuutta parannetaan vanhempien valvonnan ja selainten rajoitusominaisuuksien avulla, mutta herranjestas ennenkaikkea medialukutaidon ja -kriittisyyden opettamisella!!! Taviksille: se on sitä kotona puhumista! Nettitaidot karttuvat yhä nuorempana, joten netin vaarat on siis myös opittava nuorempana. Sama ilmiö kuin seksivalistuksessa – sukupuolitaudit eivät lopu kieltämällä seksi, vaan kunnollisella valistuksella.

    Rastimon blogiteksti sai minut todella miettimään minkälaisilla kannuksilla Vihreiden tietoyhteiskuntatyöryhmän jäseneksi oikein pääseekään. Olettaisin että ainakin perustaidot modernin tietoyhteiskunnan jäsenenä olemisesta tulisi olla. Toivon ettei tässä olla menossa siihen että työryhmä toteaa netin rikolliseksi sillä perusteella että sen kokemattomampi jäsen sattuu eksymään ensimmäistä kertaa eläessään höpöhöpö-sivulle.

    Alakouluikäiset kummipoikanikin nimittäin omaavat paremmat medialukutaidot.

  37. Sampo Smolander says:

    Vesa Sisättö: Tekijänoikeuskeskustelussahan perinteisesti vastakkain ovat olleet “piraatit” (kuluttajan oikeuksia, ja valvonnan ja sensuurin kyseessä ollessa myös ihmisoikeuksia ajavat) ja suuryhtiöt/tekijänoikeusteollisuus. Pienet taiteilijat sitten aikaisemmin ovat jotenkin vaistomaisesti asettautuneet tällä akselilla teollisuuden puolelle, osittain siksi että ovat liian sinisilmäisesti luottaneet teollisuuteen ja teollisuuden proragandaan.

    Vasta hiljattain olen huomannut 2 tapahtumaa, joissa tekijätkin ovat havahtuneet huomaamaan ettei heidän oma etunsa olekaan sama kuin teollisuuden etu:

    Aikaisemmin tekijänoikeuslakikeskustelussa tekijät ovat yleensä olleet piraatteja vastaan, mutta tuore lakiuudistus (vai onko se vasta ehdotus?) työsuhdeolettaman muuttamisesta työnantajalle edullisempaan suuntaan – ja oletan että tässäkin on teollisuuden lobbaus taustalla vaikuttanut lainsäätäjiin – saikin tekijät älähtämään teolisuutta vastaan.

    http://www.hs.fi/kulttuuri/artikkeli/Työnantajat+saamassa+oikeudet+teoksiin/1135250497806
    http://www.hs.fi/kulttuuri/artikkeli/Tähtimuusikot+haukkuvat+lyttyyn+opetusministeriön+aikeet/1135251305975

    Toinen tapaus on Spotify. Sehän selkeästi vastaa siihen mitä kuluttajat haluavat, ja on suosittu palvelu, ja täysin laillinen. Mutta jos olen oikein ymmärtänyt, teollisuus on keksinyt että he voivat lisensoida musiikin Spotifylle hyvin halvalla, jolloin tekijöille menevät korvaukset ovat myös hyvin pieniä. Ja ottaa voiton toista kautta, olemalla Spotifyn osakkaita ja nostamalla tuotan osinkoina. Tietysti tekijät ovat itse luovuttaneet tekijänoikeudet teollisuudelle, mutta on alkanut kuulua valituksia, että (jälkiviisaasti ajateltuna huonon sopimuksen tehneet) tekijät haluaisivat osansa Spotifykuuntelun tuotoista.

    Taiteilijoilla/tekijöillä lienee nyt itsetutkiskelun ja sisäisen keskustelun paikka, jos huomaavat olevansa puun ja kuoren välissä, että mitä he oikein haluvatkaan. Itse en usko että ehdoitta teollisuuden puolelle asettuminen on taiteilijan oma etu.

  38. Spotifyn tilanne artistikorvausten osalta on surullinen. Kyseinen palvelu on kuitenkin suurin isku mikä musiikkipiratismia on kohdannut… no, luultavasti koskaan.

    Suuri kysymys onkin, että ovatko Spotifyn maksamat korvaukset pieniä siksi, että palvelu ei vielä tuota tarpeeksi, vaiko siksi että levy-yhtiöt vetävät välistä. Kunnes tuohon saadaan missään määrin uskottava vastaus, niin en kertakaikkiaan henno heivata palvelua “hyvien” leiristä.

  39. Hyvä vastine Rastimolle teiltäkin, ei kaduta aikanaan ostettu war bond ;)

    Itse inspiroiduin (ja osin sorruin, koska sävy on kyllä “hieman” piruileva, ansaittua vaikka onkin) lyhyeen videovastineeseen, saatavilla tuota kautta: http://rauhala.org/blog/index.php?/archives/86-Piraattivideovastine-Rastimolle.html

    Vähän tuli blogissa kommentoitua tuon jälkeen muutenkin erityisesti suomenkielisen elokuvan riskaabeliutta ja huonoa kannattavuutta; lyhyesti, eipä siihen taida olla mitään taikaluotia. Lisää tukiaisia tai sitten todetaan etteipä vaan ole kysyntää kovin paljolle.

  40. Elmeri says:

    Suomalaisen, ja miksei kokonaan ns. pienen elokuvateollisuuden suurimmat viholliset ovat nämä yli miljardin vuosituloja nostelevat Spielbergit jotka saavat järkiperäisin syinkin tavalliset ihmiset pitämään ilmaista lataamista todella pienenä pahana.

    Suurin ongelma on se, että kärsijiksi joutuvat pienillä tuloilla elävät taiteilijat. Ruotsissa elokuvia ilmeisesti tehdään enemmän, mistä seurauksena myös se, että sieltä tulee enemmän maailmallakin menestyviä teoksia.

  41. Suuri kiitos Iron Sky jengille järkevästä puheenvuorosta tässä keskustelussa. Sen inspiroimana meninkin verkkosivuillenne ja ostin tulevan elokuvanne tukipaketin. Tässä suora linkki, jos muitakin kiinnostaa:

    http://energia.valmiskauppa.fi/sotaobligaatiot-p-62.html

    Nyt on tuettu 50 eurolla kotimaista elokuvantekoa, ja on hyvä mieli!

  42. Sivustakatselija says:

    Vaikka rakentavaa kommenttia ei minusta tähän kellonaikaan irtoa, halusin sydämellisesti kiittää teitä siitä (avoimen vastineen kirjoittajat) että saitte asiallisesti ja tyhjentävästi meidän kaikkien ajatukset paperille.

    Suoraansanottuna Rastimo ja hänenkaltaisensa ärsyttävät, hermostuttavat ja ihan nätisti ilmaistuna v****tavat sillä rakentavaan keskusteluun ei edes päästä. Joko asiasta tietämättömät ovat ylimielisiä tai omaan kantaansa niin juurtuneita etteivät halua vastalauseita kuulla, tai kaltaiseni turhan äkkipikaiset ihmiset menettävät hermonsa kolmannen jankkausyrityksen jälkeen.

    Toivon hyvin hartaasti että joko:
    1) Rastimo lukaisee tämän tekstin, ajattelee sen sisältöä kunnolla, lopulta vastaa siihen ja pyrkii näin olemaan hemmetisti fiksumpi ihminen
    tai
    2) Jättää leikin sikseen tuosta valiokunnastaan, eroaa kys. jobista ja jättää hommat asiantuntevammalle väelle. Tiedostan, että on hyvä että kys. ajatustankkeripoppoissa on hyvä olla myös ns. “sydämen äänellä ajattelevia ihmisiä”, mutta raja se on kaikella.

  43. kyynikko says:

    “Toivon hyvin hartaasti että joko:
    1) Rastimo lukaisee tämän tekstin, ajattelee sen sisältöä kunnolla, lopulta vastaa siihen ja pyrkii näin olemaan hemmetisti fiksumpi ihminen
    tai”

    Jaan toiveesi, mutta lyön kanssasi määräämästäsi summasta vetoa, että näin ei tule tapahtumaan. Miksi? Koska, Kaisan sanoin, “asiantuntemukseni tekijänoikeuksista, sisältötuottamisesta ja sen rahoittamisesta, levittämisestä ja jakelusta on niin eri tasolla kuin heidän tietämyksensä ko. aiheesta“. Tiedän, että tällä viitattiin alkuperäisessä postauksessa näennäisesti piraatteihin. Todellisuudessa Kaisa tarkoitti kuitenkin kaikkia vastustajiaan.

    “2) Jättää leikin sikseen tuosta valiokunnastaan, eroaa kys. jobista ja jättää hommat asiantuntevammalle väelle. Tiedostan, että on hyvä että kys. ajatustankkeripoppoissa on hyvä olla myös ns. “sydämen äänellä ajattelevia ihmisiä”, mutta raja se on kaikella.”

    Varsinkin tämän toiveen jaan, mutta vaikka edellisessä häviäisinkin vetoni, niin tässä ei saa edes mielekkäitä kertoimia aikaan. Miksi jättää erittäin, ERITTÄIN hyvin maksava positio, jossa voi suoltaa aivokuolleita mielipiteitään korville, joiden on viran puolesta pakko niitä kuunnella? Ainoa vastuu sanomisista mitataan vaaleilla, mutta niissähän riittää, kun pelaa lapsikortin ja kikkailee muutenkin peruspopulismilla (tämän vastineen käsittelemässä postauksessa “tavis”-assosiaatio, ja tietysti tämä takuuvarma “Äitinä…”-aloitus).

    Meitä kyynikkoja usein syytetään siitä, ettemme tarjoa mitään toimivaa vaihtoehtoa, kritisoimme vain muiden esityksiä. No, tässä vastaehdotukseni: passiivinen vastarinta. Haistatetaan vitut Rastimolle, ja kaikille muillekin kukkahattutädeille, rahanahneille tekijänoikeuslobbareille, vallanhimoisille ennakkosensuroijille ja muulle paskasakille, jotka miehittävät poliittisia virkojamme. Ei yksinkertaisesti totella enää. Uskon, että jokaisessa on oma, yksilöllinen omantunnon ääni – mielestäni on aika kuunnella noita ääniä, eikä jonkin arbiträärisesti valtaan ajautuneen eliitin omaa etua ajavia ajatuksia.

  44. [...] “StarWreck” Vuorensolan (jossa allekirjoittajina myös Janos Honkanen ja Jarmo Puskala) vastine Rastimolle oli lukemisen arvoinen: “Tekstistä huokuu melko tiukka ja keinotekoinen kahtiajako [...]

  45. plapla says:

    “Tekijänoikeuksien omistajat saavat päättää, miten he haluavat henkistä omaisuuttaan jakaa.

    Mikä tässä on epäselvää?

    Jos joku haluaa jakaa omaisuuttaan ilmaiseksi, hän voi sen tehdä.

    Jos joku ei halua jakaa omaisuuttaan ilmaiseksi, hänen tahtoaan pitää kunnioittaa.

    Se, että jokin on mahdollista, ei tee siitä moraalisesti kestävää.”
    Periaatteessa ajateltuna asian pitäisi olla noin, mutta kuten Janos mainitsi niin todellisuudessa artisti ei voi itse päättää asiasta, itse suojelun nimessä..

    Ja jos asiasta halutaan tehdä epäselvää niin voidaan myös esittää kysymys että onko artistilla itsellaan oikeus päättää tuotoksestaan jos tuotos on tuotettu yhteiskunnan tuella kulttuurin tuottamisesta yhteiskunnalle nimellä, vai onko oikeus kuitenkin teoksen tilaajalla eli yhteiskunnalla eli toisin sanoen meillä kaikilla?

  46. Ruotsin tulkki says:

    Kaisa Rastimo voisi miettiä, miksi joudun maksamaan teostomaksua niistä DVD-levyistä, joille varmuuskopioin koneeltani itse kuvaamani valokuvat.

    Muutkin voivat vastata.