Kulttuuriala tarvitsee rahaa – muttei kasettimaksuilla

December 2nd, 2011 by Kollektiivi

Tuoreen kulttuuriministeri Paavo Arhinmäen linjaus laajentaa hyvitysmaksujen kerääminen kattamaan myös älypuhelimet on herättänyt melkoisen myrskyn netissä, osin aivan syystäkin. Tällä hetkellä Arhinmäelle ei voi olla kateellinen. Miehen esimerkillisen fiksut kommentit digikaupan edistämisestä ja turhan piratismisodan parissa pelleilystä suututtivat varmasti bunkkereihinsa linnouttautuneita tekijänoikeusjärjestöjä, ja nyt kun Arhinmäki linjasi mielipiteitään hyvitysmaksuista, ärtyi kärhämästä se toinenkin puoli.

Mitä mieltä me olemme henkilöinä, joiden toimeentulo on tiukasti kiinni kulttuurialan hyvinvoinnissa?

Koko hyvitysmaksuasiassa on nyt sekaisin kaksi erittäin tärkeää ongelmaa, jotka sotkeutuvat pahasti toisiinsa.

  1. Kulttuuriala puolustaa härkäpäisesti hyvitysmaksujen keräämistä, sillä hyvitysmaksuilla tuetaan laaja-alaisesti ja merkittävillä summilla monia tärkeitä kohteita, esimerkiksi nuorten kulttuuriharrastuksia. Toisin kuin siis usein uskotaan, hyvitysmaksut eivät mene vain tekijänoikeusjärjestöjen ja menestyvien artistien taskuun. Hyvitysmaksusta hyötyjistä voi lukea esimerkiksi täältä ja maksujen jakautumisesta täältä.
  2. Vaikka kannatammekin kulttuurialan rahoittamista, hyvitysmaksun kerääminen on tähän harvinaisen kehno mekanismi. Sen keräysperusteissa ei ole enää järjen hiventäkään, sillä aika ja käytännössä täysin uudistunut teknologia on ajanut täydellisesti koko järjestelmän ohi. Miksi? Asiaa avaa esimerkiksi Petteri Järvinen blogissaan.

Tilanne onkin tällä hetkellä hyvin ongelmallinen. On yhtä aikaa selvää, ettei hyvitysmaksun kerääminen voi jatkua entiseen malliin, mutta samalla hyvitysmaksun tuottamista varoista on muodostunut tärkeä osa suomalaisen kulttuurin rahoitusta. Vaikka puhutaan valtion budjetin mittakaavalla pienistä summista, ovat ne monille järjestöille tärkeä tulonlähde. Aiheesta kirjoittaa mainiosti mm. Hannu Oskala: 1, 2.

Tällä hetkellä hyvitysmaksusta on tullut samanlainen tuhoisaa asenneilmapiiriä levittävä ongelma kuin piratisminvastaisesta sodasta. Se saa kulttuurintekijät näyttäytymään kuluttajien silmissä ahneilta roistoilta – siis niiden kuluttajien, joiden pitäisi loppujen lopuksi maksaa artistien toimeentulo. Hyvitysmaksun perusteet eivät enää mahdu kansalaisten oikeustajuun, eivätkä artistit, jotka ymmärtävät digitaalisen levityksen ja nettimaailman realiteetteja, voi seistä nykyisen käytännön takana.

Kaikkia miellyttävää ratkaisua on vaikea keksiä, mutta uuden, toimivamman varainkeruumallin etsiminen pitää aloittaa pikimmiten. Nykyinen hyvitysmaksujärjestelmä uhkaa romahtaa rytinällä ja jos näin käy ennen kuin vaihtoehtoinen mekanismi on kehitetty, koko kulttuuriala etujärjestöineen on pahassa lirissä.

home-taping

Me Iron Sky -projektin parissa työskennelleet olemme tehneet maailmanlaajuisella mittakaavalla pioneerityötä uusien rahoitusmallien kehittämisessä, ja tämä on noteerattu Hollywoodin suuria studioita myöten. Uusista rahoitusmalleista huolimatta tätäkään elokuvaa ei olisi tehty ilman mitä moninaisimpia tukia, verohelpotuksia ja rahastoja. Ne eivät olleet mitään almuja köyhälle, vaan tukea maksavat tahot myös saivat rahoilleen vastinetta.

Kaikkea maailmassa ei kuitenkaan voi mitata rahalla ja raa’alla kapitalismilla. Kulttuuri on oma itseisarvonsa. Se ruokkii luovuutta ja muuttaa maailmaa, riippumatta yksittäisten teosten kaupallisesta menestyksestä. Tästä syystä se kourallisen lukijoita keräävä runokirja ansaitsee olemassaolonsa siinä missä miljoonia katsojia keräävä popkulttuuriviittauksia viljelevä toimintaleffakin.

Olemme itse, niin diginörtteinä kuin kulttuurialan toimijoinakin, olleet erittäin tyytyväisiä ministeri Arhinmäen tähänastisiin linjauksiin. Kerrankin meillä on kulttuuriministeri, joka ei ole – suoraan sanottuna –  täysin kuutamolla nettiasioista ja digitaalisen kaupan ja levityksen realiteeteista. Hyvitysmaksun laajentaminen on kuitenkin selkeä harha-askel, vaikka sitä myydäänkin järjestelmän viimeisenä rimpuiluna ennen sen täyttä uudistusta. Laajentamisen väliaikaisuus on kuitenkin lupaus, johon on mahdoton uskoa. Meistä tuntuukin, että pikkusormi lipuu jälleen hieman pirun suuntaan.

Päättäjät, kuluttajat, artistit, digitaalisen maailman tuntijat ja etujärjestöt: sen sijaan, että istuisimme omissa poteroissamme tai melttoaisimme soihdut ja talikot kourassa, isketään päät yhteen ja keksitään tapa, jolla hyvitysmaksujärjestelmä voidaan uudistaa tai purkaa niin, että lopputulos tukee kulttuurialan tulevaa toimintaa, mutta on oikeudenmukainen myös kuluttajille.

Janos Honkonen
Jarmo Puskala
Timo Vuorensola
Pekka Ollula
Jori Virtanen

 

English summary:

When tape recording became popular, the copyright companies threw a fit. In order to settle the matter, Finland introduced a blank media tax, which added a small sum to every tape bought. This sum was a compensation for the loss of income for the copyright companies, but it also serves as a way to collect funds for a broad range of cultural activities and programs. Since then, the blank media tax has since been added to empty CD:s, DVD:s, even hard drives, and now they’re planning on adding the tax to cell phones.

The blank media tax is a relic that has become a problem more than it is a solution. The bill is in a dire need of a complete revamp, and if it’s not done soon, it will completely fall behind the times, leaving a lot of important functions for the tax, such as funding youth oriented cultural programs, out of crucial support.

We are strongly against broadening the reach of blank media tax, and call for revision for the mechanics of the said tax.

  • Facebook
  • Twitter
  • Digg
  • Reddit
  • MySpace
  • Tumblr
  • del.icio.us

19 Responses to “Kulttuuriala tarvitsee rahaa – muttei kasettimaksuilla”

  1. Haamu says:

    Erinomainen kirjoitus ja hyvin perusteltu sekä jatkoakin ajatellen rakentava. Arhinmäkeä en tosin osaa kuvailla kovin fiksuksi tai johdonmukaiseksi. Esimerkkinä siitä takin kääntäminen eurokriisitukiaisissa, joka nyt osuu tuulettimeen.

  2. Mika says:

    “Kulttuuriala puolustaa härkäpäisesti hyvitysmaksujen keräämistä, sillä hyvitysmaksuilla tuetaan laaja-alaisesti ja merkittävillä summilla monia tärkeitä kohteita, esimerkiksi nuorten kulttuuriharrastuksia.”

    Tässä lienee kiteytyy koko ongelman ydin, että hyvitysmaksuja on alettu kerätä ja rahoja käyttää alkuperäisen tarkoituksen vastaisesti. Näin on saatu aikaan rahoitusautomaatti, jonka tuottamia tuloja halutaan keinotekoisesti kasvattaa kun alkuperäiset keräyskohteet eivät enää tuota samalla tavalla kuin aiemmin.

    Lainsäädännön taustalla olevan direktiivin perusteella hyvitysmaksu ei ole mikään setelipainokone, jonka tuottaman summan tulee pysyä samana tai kasvaa vuosittain.

    Ehkä koko ongelma oltaisiin vältetty, jos hyvitysmaksu olisi pidetty alkuperäisen käyttötarkoituksensa mukaisena, mutta ihmisen ahneus on rajaton.

  3. Kun nyt kirjoitukseeni viittaatte (Petterilläkin oli vastaava =), pitänee todeta, että siinä kyllä lyhyesti nimen omaan toivotaan, että teknologiasektori lähtisi kehittämään juuri kuuluttamianne positiivisia rahoituskeinoja, Fakta vain on, että teknologiateollisuus on tällä hetkellä konkreettisen hyökkäyksen kohteena IFPI:n ja kumppanien toimesta ja “tarttis tehdä jotain”.

    Arhinmäki (ja erityisesti hänen taustapiirinsä) tietävät tämän kaiken, mutta syystä tai toisesta aloittivat hyvitysmaksun korottamisella ja laajentamisella. Jos ko. muutos astuu voimaan, sisältöteollisuus pystyy sitten kyllä blokkaamaan jatkouudistukset. Ainoa realistinen mahdollisuus todellisen remontin saamiseksi aikaan olisi tehdä tästä kokonaispaketti esim. TV-lupamaksuista luopumisen yhteydessä, mitä suoraan sanottuna odotin tapahtuvaksi.

  4. Auvo says:

    No höh. Niin järkevää tekstiä, että jäin sanattomaksi.

    Spot on! Hyvä jäbät!

    Paavo, onhan korvat pesty ja mieli avoin?

  5. Ville Oksanen: Pahoittelut, että tuo sinun blogiisi linkkaaminen tuli liian kärkevässä muodossa, kun piti saada talikot mainittua jossain kohtaa.

    Mitä oli tarkoitus sanoa, että kirjoituksesi oli hyvä, mutta impromptu-mielenosoitukset olisi minusta asian merkitykseen nähden liian järeä keino. Vaarana olisi se, että piratismiasioihin muuten järkevästi suhtautunut ministeri polttaisi hihansa, mistä ei olisi kenellekään hyötyä.

    Vaikka en hyvitysmaksun ystävä olekaan, on se minusta pieni paha verrattuna sulkulistoihin ja piraattien nettiyhteyksien katkomiseen. Säästäisin mielenosoitukset siihen, kun näitä yritetään seuraavan kerran runnoa läpi. Uskon ja toivon, että nykyinen kulttuuriministerimme ei niitä lähtisi ajamaan, mutta etujärjestöt varmasti tekevät parhaansa niiden läpiviemiseen.

    Mutta pyydän nyt ihan selkeästi anteeksi ja korjataan blogausta vähän oikeampaan muotoon.

  6. Arkkitehti says:

    Perusongelmahan on lähinnä siinä, että hyvitysmaksujärjestelmän tarkoittama kopiointi (siis lailliset kopiot lähipiiriltä tai radiosta/TV:stä)on todella marginaalinen osa kaikesta tallennusmedioiden käytöstä. Paljon suurempi siivu on laillinen kopiointi omaan käyttöön (eli CD:n kopioinminen mp3-soittimeen, verkkokaupasta ostetun kappaleen kopioiminen autossa toistettavaksi) sekä laiton kopiointi verkosta, joiden ei mielestäni tulisi olla missään tekemisissä arkaaisen kasettimaksujärjestelmän kanssa.

  7. Kim Kuusi says:

    Harvinaisen asiallista ajattelua.

    Nykyinen hyvitysmaksu perustuu EU:n direktiiviin, ja iso kuva kehittyy Brysselissä. Siellä nimitettiin viime viikolla Antonio Vitorino hyvitysmaksun selvitysmieheksi. Arne Wessbergin viime keväisessä vaalien jalkoihin jääneessä selvityksessäkin oli radikaaleja ehdotuksia, jotka nostetaan varmasti esiin, kun täällä otetaan kantaa uusiin direktiiviehdotuksiin. Kehitys kehittyy, mutta hyvitysmaksun perusteet löytyvät edelleen tekijänoikeuslaista.

  8. Janne says:

    Ihmisten itse tuottama digitaalinen sisältö tulee vain kasvamaan, oli kyse videoista, valokuvista, musiikista tms. Voimme vain arvailla millaisia tietomääriä tulevaisuudessa käsittelemme. En vain pysty ymmärtämään miksi minun pitäisi maksaa yhtää kellekään mitään materiaalista johon minulla on tekijänoikeudet.

  9. Arkkitehti: Käsittääkseni tähän korvattavan laillisen kopioinnin piiriin lasketaan kuuluvaksi nimenomaan myöskin cd-levyn rippaaminen soittimeen, tv-ohjelman nauhoittaminen digiboksille yms. Tavalliselle kansalaiselle on kuitenkin aika mahdotonta perustella sitä, miksi täysin normaalista käytöstä pitäis maksaa korvausta ja kuinka se olisi jotenkin artistilta pois.

    Se, että se on kirjattu lakiin ei ole perustelu. Suomen laissa on aikanaan vaadittu, että jokaisessa talossa on kasvatettava humalaa – samoin kyseinen lainkohta on aikanaan todettu vanhentuneeksi.

    Tämä tekee hyvitysmaksusta keskustelemisesta hyvin vaikeaa. Monet perustelut sen puolesta tuntuvat absurdeilta, samalla kuitenkin on olemassa monta hyvää syytä sille, miksi hyvitysmaksusta ei voida tuosta vain luopua…

  10. Arkkitehti says:

    Tuo oman sisällön “kopioiminen” omaan käyttöön tosiaan on lain kirjaimen mukaista kopiointia, mutta tosiaan tavallinen kansalainen ei sitä kykene lain hengen mukaiseksi kopioimiseksi lukemaan.

    Ymmärrän hyvin miksi kaverilta kopioidusta CD:stä pitäisi maksaa hyvitysmaksu, mutta kavereilta kopioitu musiikki ei varmasti muodosta paria prosenttia suurempaa siivua tallennusmedioiden käytöstä (se sama sisältö kun on niin paljon helpompaa imuttaa suoraan verkosta…)

    Kaikenkaikkiaan myös kavereilta kopioimisen voisi mielestäni asettaa samalle viivalle verkosta kopioimisen kanssa, ja kattaa erilaiset tuet suoraan verorahoista. Nykyisellään kun ainoa ero laillisen kopionnin ja laittoman kopioinnin välillä on se, että verkosta on helvetin paljon helpompaa ja nopeampaa kopioida sisältöä kuin kirjastosta lainaaminen. Laki, joka kannustaa tekemään asioita tehottomalla tavalla kun täsmälleen samaan lopputulokseen (kopioitu sisältö) päästään huomattavan paljon tehokkaammilla tavoilla.

  11. Nelli says:

    Veikkaan että toi kavereilta kopiointi on jo aika vähäistä.

    Olen toki sitä mieltä, että tekijöille kuuluu korvaus tekosistaan, mutta vastusta sitä että Teosto, Gramex ja kumppanit ovat käsi ojossa joka innovaatiosta.

    Nyt tosiaan monelle tulee sellainen ahneet paskiaiset tunne ja ulkomailta tilaaminen ja piratismi houkuttavat yhä enemmän.

    Arhinmäkikin puhelee siinä mielessä sekavia, että maksu tulisi soittimen omaaviin puhelimiin. Ja sitten puhuu niistä älypuhelimina… mun Nokian halpis työpuhelimellakin voi soittaa musiikkia ja sen hinta on about 60 €.

  12. svensson says:

    OT: Home taping killed music – and pirate copying is killing movies…?

    I admire your crowd financed “guerilla” project, admire this Iron Sky and all, but admit it, today we face similar challenges when the technology admits to spreading copies of artworks with a mouseklick.

    Will copyright survive beyond 2012…?

  13. Timo K. says:

    Hyvitysmaksusysteemi on monille epäreilu, ei siitä mihinkään pääse. Mikä sen vaihtoehto sitten olisi? Budjettirahoitus tietysti, mutta taitaa olla aika kovan väännön takana nykyaikana sekin.

    Vastoin yleistä ilmapiiriä, tekijänoikeusjärjestöt ovat tekijöitä edustavia yhdistyksia, eivät voittoa tavoittelevia yrityksiä. Ne jakavat lähes 90% keräämistään varoista eteenpäin, tekijöille, apurahoihin jne.

    Tekijänoikeudet ovat toki yhä tärkeämpää kauppatavaraa suuryrityksille ja mediataloille. Mutta ennen kaikkea luovan työn tekijöille, joiden toimeentulo usein riippuu vain aineettomien oikeuksien kaupasta. Hyvitysmaksu kompensoi sitä, että luvallisen materiaalin omaan käyttöön kopiointi on luvallista ja helpottaa siten kuluttajan elämää.

    Tekijä itse on nykyään jotenkin ahtaassa rakosessa piraattien ja suuryritysten välissä. Työn tulokset halutaan joko vapaaseen jakoon, tai sitten mahdollisimman halvalla mediayhtiöiden vapaasti hyödynnettäviksi. Jotenkin nousee välillä fiilis, että itse tekijä on ainoa joka ei töistään saisi hyötyä.

  14. Nelli says:

    Tekijä itse on nykyään jotenkin ahtaassa rakosessa piraattien ja suuryritysten välissä. Työn tulokset halutaan joko vapaaseen jakoon, tai sitten mahdollisimman halvalla mediayhtiöiden vapaasti hyödynnettäviksi. Jotenkin nousee välillä fiilis, että itse tekijä on ainoa joka ei töistään saisi hyötyä.

    Toi on kyllä tosi…

    Mutta ainakin mitä itse olen asiasta ihmisten kanssa jutelut niin suurin epäkohta on se, että jo kertaalleen maksettua sisältöä “rokotetaan” monta kertaa. Tarkoitan nyt siis itse ostettua mediaa en mitään kaverilta lainattua.

    Tyyliin Itunes->ulkonen kovalevy->cd autoon-> kappaleita puhelimeen.

    Perustelkaa nyt joku sitten miten esim oman cd-levyn rippaus puhelimeen on artistilta pois.

  15. Arkkitehti says:

    Isoin “ongelma” on musiikin kuuntelutottumusten muutos. Musiikki on aina vain enemmän taustameteliä, jolla peitetään tietokoneen hurina, auton rengasmelu, avokonttorin häly tai vaivaannuttava hiljaisuus, ja musiikin kuuntelu itsenäisenä taidenautintona on siirtynyt live-musiikin puolelle. Keikkalippujen myyntihän on kasvanyt tasaisesti levymyynnin laskiessa. Eli sen sijaan että keikoilla mainostettaisiin uutta levyä, mainostetaan levyillä artistia, jota sitten mennään kuuntelemaan keikalle. Levy-yhtiöille tämä on tietysti kusinen paikka.

    Taustametelistä taas nyt vain ei mielellään kovin paljoa maksa, vaan siihen tarkoitukseen sopii parhaiten juuri Spotifyn, Youtuben (youtify…) tai Piratebayn kaltaiset palvelut, joista löytyy kuunneltavaa äänimassaa helposti, nopeasti ja halvasti.

    Elokuvateollisuudella on aina etunaan se, että elokuvateatteri nyt vain on kokemuksena aina kotisohvaa parempi, näin nelisilmäisen kannalta ovat vain valitettavasti menneet pilaamaan todella monet viimeaikojen elokuvat naurettavilla 3D-laseilla.

  16. Kannu Synkkä says:

    Olisin loistava pöytäliina tai Lastenhoitajavaltion teollisuuden musiikit saada tukea lakeja ei tai ei ymmärrä! Häivy täältä ystävän! Ei tukea yli tukea! Yksinkertainen tekee paremman aamiaisen! Tunnista vastuuta omista yksi, ja tekee paremmin elantonsa. Lainsäädäntö on hyvä olla yli paljon ja tekee ongelman yli lainsäädäntöä ilman ennen. Ongelma korjata, ongelma korjata, ja tehdä niistä ongelman. luottavainen vapaa Making auki, osakkeet pois ja mukauttaa tänään huomisen maailmassa. Kiinnitys ei enemmän ongelmaa tekemällä vähemmän sijasta. Kannu synkkä ulos ja yli.

  17. Timo K. says:

    “Perustelkaa nyt joku sitten miten esim oman cd-levyn rippaus puhelimeen on artistilta pois.”

    Eipä tuo toki suoraan artistilta ole pois, mutta välillisesti kyllä. Tekijänoikeuden alaisen aineiston kopiointi (ilman oikeudenomistajan lupaa) on noin periaatteessa kiellettyä, joten joutuisit ostamaan biisin toisen kerran saadaksesi sen puhelimeesi, ellei kopiointikieltoon olisi tehty oman käytön sallivaa poikkeusta. Ja tätä elämää helpottavaa poikkeusta hyvitetään tekijöille mm. tällä hyvitysmaksulla.

    Tai näin minä sen olen hahmottanut, mutta en toki ole erityisempi asiantuntija.

  18. Topi Rantakivi says:

    Hei, kun saatte Iron Skyn tehtyä, voisitte ennakkoon mainostaa sitä elokuvaa tekstityksineen, niin tulen takuulla ostamaan heti. Teidän ajatuksenne blogeissa on niin järkeviä, että ei ole muuta tapaa kuin ostaa teiltä suoraan. En halua välikäsiä mukaan tähän. Teille kuuluu kaikki sijoittamani rahat ostamisessa.

    Olen tukenut teitä edellisessä “Star Wreck: Pirkinning” ja kiitos teille, kun toimititte DVD-levyn.

    Nyt haluaisin samanlaista tempausta teiltä. Ihan vaan tukeakseni muutoksen puolesta mediateollisuudessa ja tekijänoikeuksien kohdalla.

  19. Mr.Benson says:

    Hyvää päivää kaikille, olen Mr.Benson, yksityinen laina lainanantaja joka antaa elämän ajan mahdollisuus lainoja maksaakseen pois laskujaan ja velat yksityisille yrityksille ja yksityishenkilöille nopeudella 3%. Joten ota yhteyttä jo tänään sähköpostitse,
    wemacoloanplc@yahoo.com

    TÄYTÄ LOMAKE lainahakemuksen:

    Sinun Koko nimi :………………

    Sukupuoli :……………………..

    Maa :…………………….

    Kunto :…………………..

    Osoite :……………………..

    Puhelinnumero :…………………

    Ammatti :…………………..

    Tarvittava määrä :………………..

    Laina Kesto :…………………

    oletko sovelletaan ennen ……………

    kiitos

    Mr.Benson

Leave a Reply